Vuoigatvuođalaš vuođđu eallilan sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusai

Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna ja Suoma áidna eamiálbmot. Sápmelaččain lea iežaset giella, kultuvra, identitehta ja historjá. Suomas hubmojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.

Sápmelaččaid vuoigatvuođat leat dorvvastuvvon riikkaidgaskasaš soahpamušain

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, mat geatnegahttet Suoma ja suddjejit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, leat ovdamearkka dihte Eurohpa ráđi guovlo- dahje unnitlogugielaide guoski eurohpalaš vuođđogirji, Eurohpa ráđi našuvnnalaš unnitloguid suodjaleapmái guoski oktasašsoahpamuš ja ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš. Dasa lassin ON lea dohkkehan julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain.

Eamiálbmotjulggaštusa mielde earenoamáš fuomášumi galgá giddet ovdamearkka dihte eamiálbmogiidda gullevaš eallilan olbmuid vuoigatvuođaide ja sierradárbbuide. Julggaštussii lea maiddái girjejuvvon eamiálbmogiidda vuoigatvuohta alimus dearvvašvuhtii ja mielladearvvašvuhtii, man sáhttá olahit. Sámegielat ja kultuvrra mieldásaš sode-bálvalusain lea daidda guovddáš mearkkašupmi.

Sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaide guoski riikkaidgaskasaš soahpamušain ja našuvnnalaš láhkaásaheamis gávdnojit čohkkejuvvon dieđut dáppe.

Eambbo dieđut sámi eamiálbmoga vuoigatvuođain sáhttá lohkat maiddái olmmošvuoigatvuođaguovddáža skuvlenpáhkas.

Sápmelaččaid vuoigatvuođat ruovttuguovllus leat dorvvastuvvon maiddái Suoma láhkaásaheamis

Suoma vuođđoláhka dorvvasta sápmelaččaide vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Sápmelaččaid vuoigatvuođas iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešstivrejupmái sámiid ruovttuguovllus ásahuvvo vuođđolága lassin sámediggelágas. Vuoigatvuođas geavahit sámegiela virgeoapmahaččain ja almmolaš válddi geatnegasvuođain ollašuhttit ja ovddidit gielalaš vuoigatvuođaid ásahuvvo dárkileappot sámi giellalágas ja lágas sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa lágideamis.  

Sápmelaččain lea ruovttuguovllusteaset ovdamearkka dihte vuoigatvuohta geavahit sámegiela sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain. Virgeoapmahaš galgá fuolahit, ahte bargoveagas lea doarvái gokčevaš sámegiellamáhttu barggu dikšumii, ja viggat álgovurrosaččat addit ášši dikšun ládje olbmui, gii máhttá sámegiela. Sámegielat bálvalusa galgá fállat nu, ahte áššehas dahje pasieanta ii dárbbaš doarjalit dasa sierra.

Ruovttuguovllu olggobealde eallilan sápmelaččain gielalaš vuoigatvuođat leat geahnoheappot. Máŋggain sosiála- ja dearvvašvuođafuolahussii guoski lágain goittotge ásahuvvo giela, kultuvrra, individuála dárbbuid ja sávaldagaid vuhtiiváldimis ja iešmearridanrievtti gudnejahttimis.

Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddi váldá beali dasa, mot guovllustivrra mearrádusat váikkuhit gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii ja árvvoštallá sámegielat bálvalusaid dárbbu, oažžuma ja kvalitehta. Dasa lassin lávdegoddi dahká guovllustivrii evttohusaid sámegielat bálvalusaid ja bálvalusráidduid ja bargoveaga giellamáhttogáibádusaid ja giellamáhtu ovddideami várás.

Sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet váilevaččat

Našuvnnalaš čielggadeamit ja ávžžuhusat sápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteamis

Sámebaromehtera 2020 mielde sámegiellalága ollašuvvamis leat ain váillit, eaige sámegielat bálvalusaid oažžumis, bálvalusaid dieđiheames dahje giellaatmosfearas leat dáhpáhuvvan mearkkašahtti nuppástusat maŋimuš jagiid. Sámegielat bálvalus ollašuvvá dávjá dulkka bokte ja suomagielalaš sápmelaččat vurdet dikšut áššiideaset suomagillii. Fuonimusat ollašuvvet anáraš- ja nuortalašgielagiid vuoigatvuođat.

Eallilan olbmuid bálvalusain leat ilá unnán sámegielalaš ámmátolbmot. Sámedikki mielde eallilan olbmuid bálvalusain eai bastte doarvái doarjut eallilan olbmuid vejolašvuođaid doalahit iežaset kultuvrra ja geavahit iežaset giela beaivválaččat. Maiddái sámegielat psykososiála bálvalusain lea vátnivuohta, ja daidda lea stuorra dárbu ovdamearkka dihte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna áigge, goas boares traumat bohciidit millii álkit.

Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid elektrovnnalaš vuogádagat šaddet ain dábálaččabun ja iežas dikšu -prográmmain (omahoito) eai leat vuhtiiváldán sámegielaid. Sámi giellaláhka ferte vuhtiiváldojuvvot digitála bálvalusaid ovddideamis. 

Ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddi lea gávnnahan, ahte sápmelaččaid gielalaš ovttaveardásašvuođa ovddideami várás sámi giellalága ja ovttaveardásašvuođalága geatnegasvuođat galget vuhtiiváldot juo dalle, go dearvvašvuođabálvalusat plánejuvvojit. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji muitalusas riikkabeivviide 2022 lea fuomášuhttojuvvon das, ahte sámegielalaš bargit leat unnán sode-bálvalusain.

Vuoigatvuođaveahkkekánslera čovdosa mielde Kela lei healbadan sámegielat bálvalusaid ovddideami vugiin, maid vuođđoláhka ja sámi giellaláhka eaktudit: áššiid ii sáhte dikšut neahtas sámegillii, mii loavkida sámegielat olbmuid ovttaveardásašvuođa Kela bálvalusaid oažžumis. Kela lea goittotge aktiivvalaččat ovddidan bálvalusaidis ovttasbarggus Sámedikkiin.

Maiddái riikkabeivviid vuoigatvuohtaáittardeaddji lea iešguđet oktavuođain gidden fuomášumi sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii.

Riikkaidgaskasaš ávžžuhusat sápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteamis

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođadoibmiin earret eará Eurohpa ráđđi lea ávžžuhan Suoma jagi 2018 sihkkarastit sámegielat bálvalusaid juvssahahttivuođa sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain.

ON:id ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea ávžžuhii jagi 2021 Suoma sihkkarastit, ahte sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa doaibmit, maiddái priváhtta ja sámiid ruovttuguovllu olggobeale doaibmit, čuvvot sámi giellaláhkii vuođđuduvvi geatnegasvuođa dáhkidit bálvalusaid sámegielaide. Komitea maiddái ávžžuhii Suoma vuolggahit doaimmaid dáhpáhusain, main leat loavkiduvvon sápmelaččaid vuoigatvuođat doalahit kultuvrraset, eallinvuogiset ja árbevirolaš ealáhusaideaset.

ON:id olmmošvuoigatvuođaráđi eallilan olbmuid vuoigatvuođaid iehčanas áššedovdi Claudia Mahler ávžžuhii Suoma jagi 2022 earenoamážit lasihit sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuid ja fuolahit, ahte ámmátolbmot dovdet sámekultuvrra. Ávžžuhusaid mielde galgá dorvvastit eallilan sápmelaččaid mentála buresveadjima ja sámegielat vuollegis šielmmá bálvalusaid, mat dorjot mielladearvvašvuođa.