Oikeudellinen perusta ikääntyneiden saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ja Suomen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla on oma kieli, kulttuuri, identiteetti ja historia. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Saamelaisten oikeudet on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa

Suomea velvoittavia saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia suojaavia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ovat esimerkiksi Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva yleissopimus ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Lisäksi YK on antanut julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. 

Alkuperäiskansajulistuksen mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi alkuperäiskansoihin kuuluvien vanhusten oikeuksiin ja erityistarpeisiin. Julistukseen on myös kirjattu alkuperäiskansoille oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan terveyteen ja mielenterveyteen. Saamenkielisillä ja kulttuurinmukaisilla sote-palveluilla on niihin keskeinen merkitys.

Saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskettavista kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisesta lainsäädännöstä löytyy kootusti tietoa täältä. 

Lisää tietoa alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista luettavissa myös Ihmisoikeuskeskuksen koulutuspaketista.

Saamelaisten oikeudet kotiseutualueella on turvattu myös Suomen lainsäädännössä

Suomen perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisten oikeudesta omaa kieltä ja kulttuuria koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella säädetään perustuslain lisäksi laissa saamelaiskäräjistä. Oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisissa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia säädetään tarkemmin saamen kielilaissa sekä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. 

Saamelaisilla on kotiseutualueellaan esimerkiksi oikeus käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viranomaisen on huolehdittava henkilöstön tehtävien edellyttämästä riittävästä saamen kielen taidosta ja pyrittävä ensisijaisesti antamaan asia saamen kieltä taitavan henkilön hoidettavaksi. Saamenkielistä palvelua tulee tarjota ilman, että asiakkaan tai potilaan tulee vedota siihen erikseen.

Kotiseutualueen ulkopuolella asuvilla iäkkäillä saamelaisilla kielelliset oikeudet ovat heikommat. Monissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa laeissa kuitenkin säädetään kielen, kulttuurin ja yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioimisesta sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta. 

Lapin hyvinvointialueella toimiva saamen kielen lautakunta ottaa kantaa siihen, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien toteutumiseen sekä arvioi saamenkielisten palvelujen tarvetta, saatavuutta ja laatua. Lisäksi lautakunta tekee aluehallitukselle ehdotuksia saamenkielisten palvelujen ja palveluketjujen sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksien ja kielitaidon kehittämiseksi.

Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat puutteellisesti

Kansallisia selvityksiä ja suosituksia saamelaisten oikeuksien turvaamisesta

Saamebarometri 2020 mukaan saamen kielilain toteutumisessa on edelleen puutteita, eikä saamenkielisten palvelujen saatavuudessa, palveluista tiedottamisessa tai kieli-ilmapiirissä ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten vuosien aikana. Saamenkielistä palvelua toteutetaan usein tulkin välityksellä, ja suomen kieltä osaavien saamelaisten odotetaan asioivan suomeksi. Heikoiten toteutuvat inarin- ja koltansaamenkielisten oikeudet.

Vanhuspalveluissa on riittämättömästi saamen kielen taitoisia ammattilaisia. Saamelaiskäräjien mukaan vanhuspalveluissa ei kyetä riittävästi tukemaan iäkkäiden mahdollisuuksia ylläpitää omaa kulttuuria ja käyttää omaa kieltä päivittäin. Pulaa on myös saamenkielisistä psykososiaalisista palveluista, joille on suurta tarvetta esimerkiksi totuus- ja sovintokomission aikana, jolloin vanhat traumat nousevat herkästi pintaan.

Yhä yleistyvissä sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköisissä järjestelmissä ja omahoito-ohjelmissa ei ole huomioitu saamen kieliä. Saamen kielilaki on otettava huomioon digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on todennut, että saamelaisten kielellisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi saamen kielilain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet on otettava huomioon jo terveyspalveluja suunniteltaessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle 2022 on huomautettu saamen kielien taitoisen henkilökunnan vähäisyydestä sote-palveluissa.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan Kela oli laiminlyönyt saamenkielisten palvelujen kehittämisen perustuslain ja saamen kielilain edellyttämällä tavalla: saamenkielisen verkkoasiointimahdollisuuden puuttuminen loukkaa saamenkielisten yhdenvertaisuutta Kelan palvelujen saamisessa. Kela on kuitenkin aktiivisesti kehittänyt palveluitaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. 

Myös eduskunnan oikeusasiamies on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen.

Kansainvälisiä suosituksia saamelaisten oikeuksien turvaamisesta

Kansainvälisistä ihmisoikeustoimijoista muun muassa Euroopan neuvosto on kehottanut Suomea vuonna 2018 varmistamaan saamenkielisten palveluiden saavutettavuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2021 Suomea varmistamaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, mukaan lukien yksityiset ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuoliset toimijat, noudattavat saamen kielilakiin perustuvaa velvoitetta taata palvelut saamen kielillä. Komitea myös suositti Suomea ryhtymään toimiin tapauksissa, joissa saamelaisten oikeuksia ylläpitää kulttuuriaan, elämäntapaansa ja perinteisiä elinkeinojaan on loukattu.

YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyneiden oikeuksien itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler suositti Suomea vuonna 2022 erityisesti lisäämään saamen kieltä osaavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten määrää sekä huolehtimaan saamelaisen kulttuurin tuntemuksesta ammattilaisten keskuudessa. Suositusten mukaan myös ikääntyneen saamelaisväestön henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia saamenkielisiä matalan kynnyksen palveluita on kehitettävä, ja ne on turvattava.