Riävtálâš vuáđu elilâm sämmilij sosial- já tiervâsvuotâpalvâlussáid

Sämmiliih láá Euroop union já Suomâ áinoo algâaalmug. Sämmilijn lii jieijâs kielâ, kulttuur, identitet já historjá. Suomâst sárnojeh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ.

Sämmilij vuoigâdvuođah láá torvejum aalmugijkoskâsijn sopâmušâin

Aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah, moh kenigitteh Suomâ suoijiđ sämmilij kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid, láá ovdâmerkkân Euroop rääđi kuávlulijd kieláid tâi ucceeblohokieláid kyeskee eurooplâš vuáđudemkirje, Euroop rääđi aalmuglij ucceeblovoi suoijâlmân kyeskee almossopâmuš já OA aalmugjeessânvuoigâdvuođáid já poolitlijd vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš. Ton lasseen OA lii adelâm julgáštâs algâaalmugij vuoigâdvuođâin.

Algâaalmugjulgáštus mield eromâš huámášume kalga pieijâđ ovdâmerkkân algâaalmugáid kyeskee elilâm ulmui vuoigâdvuođáid já eromâštárboid. Julgáštâsân lii meid čallum algâaalmugáid vuoigâdvuotâ alemuu finnimnáál leijee tiervâsvuotân já mielâtiervâsvuotân. Sämikielâlijn já kulttuur miäldásijn soti-palvâlusâin lii tooid kuávdáš merhâšume.

Sämmilij kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsijn sopâmušâin já aalmuglii lahâaasâtmist láá čuákkejum tiäđuh teehi.

Lase tiäđuh algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođâin luuhâmnáál meid Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáá škovlimpakettist.

Sämmilij vuoigâdvuođah päikkikuávlust láá torvejum meid Suomâ lahâaasâtmist

Suomâ vuáđudemlaahâ torvee sämmilijd vuoigâdvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân. Sämmilij vuoigâdvuođâst jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaaldâšmân sämmilij päikkikuávlust asâttuvvoo vuáđudemlaavâ lasseen laavâst sämitiggeest. Vuoigâdvuođâst kevttiđ sämikielâ virgeomâháin sehe almolii vääldi kenigâsvuođâin olášuttiđ já ovdediđ kielâlijd vuoigâdvuođâid asâttuvvoo tärhibeht säämi kielâlaavâst  sehe laavâst sosial- já tiervâsvuođâtipšo orniimist.

Sämmilijn lii jieijâs päikkikuávlust ovdâmerkkân vuoigâdvuotâ kevttiđ kielâ sosial- já tiervâsvuotâpalvâlusâin. Virgeomâhááh kalgeh anneeđ huolâ pargovievâ pargoi väättim rijttájeijee sämikielâ tááiđust já viggâđ vuosâsaajeest adeliđ ääši sämikielâ mättee ulmui tipšomnáál. Sämikielâlii palvâlus kalga faallâđ tonttáá-uv, et äššigâs tâi pyeccee ferttiiččij tom sierâ táttuđ.

Päikkikuávlu ulgguubeln ässee elilâm sämmilijn kielâliih vuoigâdvuođah láá hiäjubeh. Maaŋgâin sosial- já tiervâsvuotâtiipšon kyeskee laavâin kuittâg asâttuvvoo kielâ, kulttuur já persovnlij táárbui já tuoivui väldimist huámášumán sehe jiešmeridemvuoigâdvuođâ kunnijâtmist.

Laapi pyereestvaijeemkuávlust tuáimee sämikielâ lävdikodde váldá pele toos, et maht kuávlustiivrâ miärádâsah vaigutteh kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán sehe árvuštâl sämikielâlij palvâlusâi táárbu, finnimvuođâ já tääsi. Ton lasseen lävdikodde taha kuávluhaldâttâsân iävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi já palvâlemsalvânij sehe pargovievâ kielâtáiđuvátámušâi já kielâtááiđu ovdedem várás.

Sämmilij kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah olášuveh vájugávt

Aalmugliih čielgiimeh já avžuuttâsah sämmilij vuoigâdvuođâi turviimist

Sämibarometri 2020 mield säämi kielâlaavâ olášuumist láá ain-uv vááijuvvuođah, ige sämikielâlij palvâlusâi finnimvuođâst, palvâlusâin tieđeetmist tâi kielân kyeskee stiäluin já tubdâmušâin ij lah tábáhtum merhâšittee nubástus majemui iivij ääigi. Sämikielâlâš palvâlus olášuttoo távjá tulháin, já pargeeh vyerdih, et sämikielâ mättee sämmiliih ášásteleh suomâkielân. Hiäjumusávt olášuveh anarâš- já nuorttâlâškielâlij vuoigâdvuođah.

Elilâm ulmui palvâlusâin láá liijkás uccáá sämikielâ táiđusiih áámmátliih. Sämitige mield elilâm ulmui palvâlusâin iä áppád tuárvi ennuv tuárjuđ elilâm ulmui máhđulâšvuođâid paijeentoollâđ jieijâs kulttuur já kevttiđ jieijâs kielâ piäiválávt. Vänivuotâ lii meid sämikielâlijn psykososiallijn palvâlusâin, mooid lii stuorrâ tárbu ovdâmerkkân tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio ääigi, kuás puáris traumah pajaneh älkkeht uáinusân.

Ain táválubbon šaddee sosial- já tiervâsvuotâpalvâlusâi šleđgâlijn vuáháduvâin já jieijâstipšomohjelmijn iä lah valdum huámášumán sämikielah. Säämi kielâlaavâ kalga väldiđ huámášumán digitallii palvâlus oovdedmist. 

Oovtâviärdásâšvuotâ- já täsiárvulävdikodde lii páhudâm, et sämmilij kielâlii oovtâviärdásâšvuođâ ovdedem várás säämi kielâlaavâ já oovtâviärdásâšvuotâlaavâ miäldásijd kenigâsvuođâid kalga väldiđ huámášumán jo tiervâsvuotâpalvâlusâi vuávám ääigi. Oovtâviärdásâšvuotâváldálii muštâlusâst ovdâskoodán 2022 lii huámášittum sämikielâ táiđusii pargovievâ vänivuođâst soti-palvâlusâin.

Išeriehtikansler čuávdus mield AIL lâi kuáđđám tovâhánnáá palvâlusâi ovdedem vuáđudemlaavâ já säämi kielâlaavâ vaattâm vuovvijn: sämikielâlii viermiášástâllâmmáhđulâšvuođâ váilum luávkkáá sämikielâlij oovtâviärdásâšvuođâ AIL palvâlusâi finniimist. AIL lii kuittâg aktivlávt ovdedâm palvâlusâidis oovtâstpargoost Sämitiggijn. 

Meid ovdâskode riehtiäššiolmooš lii maaŋgâ ohtâvuođâst kiddim huámášume sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán.

Aalmugijkoskâsiih avžuuttâsah sämmilij vuoigâdvuođâi turviimist

Aalmugijkoskâsijn olmoošvuoigâdvuotâtuáimein iärrás lasseen Euroop rääđi lii avžum Suomâ ive 2018 visásmittiđ palvâlusâi finnimvuođâ sosial- já tiervâsvuotâpalvâlusâin.

OA ekonomisij, sosiallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi komitea avžui ive 2021 Suomâ visásmittiđ, et sosial- já tiervâsvuotâtipšo tuáimeeh, fáárun luuvân priivaat já sämmilij päikkikuávlu ulgguubiälááh tuáimeeh, nuávditteh säämi kielâlaahân vuáđuduvvee kenigâsvuođâ tähidiđ palvâlusâid sämikieláid. Komitea meid avžui, et Suomâ riämá toimáid tábáhtusâin, main sämmilij vuoigâdvuođah paijeentoollâđ jieijâs kulttuur, eellimvyevi já ärbivuáválijd iäláttâsâid láá luávkkájum.

OA olmoošvuoigâdvuotârääđi elilâm ulmui vuoigâdvuođâi jiečânâs äššitobdee Claudia Mahler avžui Suomâ ive 2022 eromâšávt lasettiđ sämikielâ mättee sosial- já tiervâsvuotâtipšo áámmátlij mere já anneeđ huolâ sämmilij kulttuur tubdâmušâst áámmátlij juávhust. Avžuuttâsâi mield meid elilâm sämivievâ jiegâlii pyereestvaijeem já mielâtiervâsvuođâ tuárjoo sämikielâlijd vyeligis kozzâs palvâlusâid kalga ovdediđ já taid kalga turviđ.