Julkaisuja
Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportti hänen maavierailultaan Suomeen, suomen- ja ruotsinkieliset käännökset (2023)
Ikääntyneiden oikeuksien itsenäinen asiantuntia Claudia Mahler teki maavierailun Suomeen 2021. Vierailun tarkoituksena oli raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
Mahler esitteli raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvoston 51. istunnossa Genevessä 19.9.2022. Raportti sisältää suosituksia Suomen hallitukselle erilaisista toimista ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseksi.
Ihmisoikeuskeskus käännätti raportin suomeksi ja ruotsiksi.
70 vuotta täyttäneiden kotona asuvien henkilöiden
palvelujen saanti ja palvelutarpeet (2021)
Iäkkäät kotona asuvat henkilöt eivät aina saa tarvitsemiaan palveluja kunnilta
Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Ihmisoikeuskeskuksen teettämä kysely osoittaa, että lähes 75 % yli 69-vuotiaista kotona asuvista henkilöistä turvautuu omaisten apuun. Erityisesti läheisten rooli korostuu kodin ulkopuolella liikkumisen tukemisessa, jossa julkisen palvelun ja vapaaehtoistoiminnan osuus oli vähäinen. Lisäksi yli neljäsosa kotihoidon asiakkaista joutuu käyttämään kunnallisten palvelujen lisäksi itse maksettuja palveluja kuten siivous- ja kodinhoitopalveluja.
Suurin epäsuhta palvelujen tarpeen ja saannin välillä on erilaisissa toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa, kuten tuessa mielen hyvinvointiin, fysio- ja toimintaterapeutin kotipalveluissa, päivä- ja palvelukeskustoiminnassa sekä jalkahoidossa. Myös neuvontaa ja tietoa palveluista sekä kuljetuspalveluja koetaan tarvittavan enemmän.
Kotihoitopalvelujen käyttö lisääntynyt
Kaikkien kotihoitoon liittyvien palvelujen käyttö oli kasvanut vastaajilla koronapandemian aikana verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa. Sitä vastoin kaikkien muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö oli vähentynyt. Eniten oli vähentynyt terveysaseman lääkäripalvelujen, suun terveydenhoidon ja kuntoutus- ja apuvälinepalvelujen käyttö. Vain alle viidesosalle oli tarjottu kunnasta koronapandemian vuoksi apua, esimerkiksi kauppa-asiointiin.
Tutkimuksen tulokset auttavat laillisuusvalvonnan kohdentamisessa
Kyselyt tuottivat tärkeää tietoa palvelujen tarpeesta ja saatavuudesta, jota hyödynnetään laillisuusvalvonnassa. Tutkimuksen tulosten perusteella kohdennetaan laillisuusvalvontaa ikääntyneiden henkilöiden tunnistamiin puutteisiin kotihoidon palveluissa. Apulaisoikeusasiamiehen (AOA) tarkoituksena on selvittää, miten iäkkäiden henkilöiden yksinäisyyden ehkäisyyn, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä kuntoutumiseen tarjotaan palveluja kunnissa koronapandemian jatkuessa.
Johtopäätökset Ihmisoikeuskeskuksen työhön liittyen
Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ihmisoikeuskeskuksessa ikääntyneiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä oikeuksien seuranta- ja raportointityössä, niin kotimaassa kuin kansainvälisten valvontaelinten prosesseissa. Lisäksi ne tullaan huomioimaan ikääntyneiden itsemääräämistä koskevan hankkeen ja vanhusneuvostoja koskevan hankkeen jatkotoimissa ja mm. koulutuksessa.
Taustaa
Eduskunnan oikeusasiamies ja Ihmisoikeuskeskus teettivät alkuvuodesta 2021 Taloustutkimus Oy:llä kyselytutkimuksen 70 vuotta täyttäneiden kotona asuvien henkilöiden palvelujen saannista ja palvelutarpeista. Kyselytutkimuksessa haastateltiin 1504:ää 70 vuotta täyttänyttä henkilöä puhelimitse. Lisäksi iäkkäiden henkilöiden omaisille suunnatulla internetpaneelikyselyllä kartoitettiin heidän arvioitaan vanhempiensa palvelutarpeesta ja palvelujen käytöstä (vastaajia 1654). Edellinen vastaava kyselytutkimus tehtiin vuonna 2017.
Vanhusneuvostojen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet kunnissa (2021)
Ihmisoikeuskeskus käynnisti syksyllä 2020 selvityksen, jolla kartoitettiin vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä ja mahdollisia haasteita. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuntien kaikille vanhusneuvostoille lähetettiin kysely, jolla selvitettiin kunkin neuvoston käytäntöjä ja toiminnan edellytyksiä.
Kyselyssä nousi esille erittäin paljon vanhusneuvostojen hyviä käytäntöjä ja työn tuloksia, joilla on pystytty edistämään ikääntyneiden asioita kunnassa. Toisaalta neuvostojen tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet ja toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain hyvin paljon, ja kautta linjan vastauksissa toivotaan vanhusneuvostojen roolin ja vaikuttavuuden vahvistamista esimerkiksi takaamalla riittävät resurssit ja kytkemällä neuvoston toiminta tiiviimmin osaksi kunnan prosesseja.
Ihmisoikeuskeskuksen raportti ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta (2021)
Ihmisoikeuskeskus toteutti 2020-2021 hankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää ympärivuorokautisten asumispalvelujen henkilöstön itsemääräämisoikeusosaamista ja koulutustarpeita. Hankkeeseen osallistuvien tehostetun palveluasumisen yksiköiden henkilökunnalle, esimiehille ja vastaaville lääkäreille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa ja käsityksiä erityisesti ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta. Kyselyn pohjalta laadittiin raportti, jossa käsitellään sekä kyselyn vastauksia että laajemmin itsemääräämisoikeutta perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä. Kyselyn ja raportin on yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa ja sen toimeksiannosta toteuttanut TtT, dosentti Mari Aaltonen Tampereen yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä.
Koronapandemia ja ikääntyneet – kooste hankkeista, tutkimuksista, raporteista ja valvonnasta (2021)
Koronapandemia ja sen hoitamiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet erityisen merkittävästi ikääntyneiden ihmisten elämään ja etenkin heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Ihmisoikeuskeskuksen raportti kokoaa yhteen ikääntyneitä ja koronapandemiaa käsitteleviä hankkeita, tutkimuksia, raportteja ja valvontahavaintoja. Koosteen tavoitteena on tarjota kattavasti tietoa teemasta jatkohyödyntämistä varten.
Ajattelutavan muutos – kohti oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ikääntymiseen (2020)
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) julkaisussa tutkitaan ikäsyrjinnän vaikutuksia valikoidun havainnollistavan datan pohjalta lähestymällä kysymystä monelta
eri tasolta keskittyen yksilöön, ikääntyneisiin sosiaalisena ryhmänä ja yhteiskuntaan kokonaisuutena. Julkaisussa tarkastellaan myös ikääntyneiden kohtaamia erilaisia haasteita ja heidän kokemuksiaan ottaen huomioon myös muita tekijöitä, kuten sukupuolen, siirtolaisuuden, kuulumisen vähemmistöön, vammaisuuden tai asumisen maaseudulla. Selvityksessä käsitellään lyhyesti oikeudellista ja poliittista
kehitystä EU:ssa tarkastelemalla, kuinka tietyt oikeudelliset ja poliittiset välineet vaikuttavat ikääntyneiden oikeuksiin ja kokemuksiin.
Lue Ihmisoikeuskeskuksen teettämä käännös selvityksestä
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet – keskeiset kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö (2019)
Kansainväliset ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevat normit luovat pohjan kansalliselle lainsäädännölle ja vanhuspolitiikalle. Tällä hetkellä kansainvälisellä ja alueellisella tasolla ei ole juurikaan nimenomaisesti ikääntyneiden oikeuksiin keskittyviä velvoittavia sopimuksia, normeja tai asiakirjoja. Suurin osa ikääntyneiden ihmisoikeuksia koskevista asiakirjoista on ei-sitovia eli niin kutsuttuja soft law -instrumentteja, joita valtioilla ei ole tiukkaa velvollisuutta noudattaa.
Monet kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä muut kansainväliset ja alueelliset mekanismit ovat kuitenkin merkityksellisiä myös ikääntyneiden oikeuksien kannalta. Samoin Suomen perustuslaki ja muu kansallinen lainsäädäntö takaavat iäkkäiden ihmisten oikeudet pääsääntöisesti aivan samoin kuin muidenkin. Osa lainsäädännöstä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät lait, ovat erityisen keskeisiä vanhusten näkökulmasta.
Lue Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu ikääntyneiden henkilöiden oikeuksista