Euroopan unioni vammaisyleissopimuksen jäsenenä
Valtioiden lisäksi myös sellaiset valtioiden muodostamat järjestöt, joille jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa vammaisyleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voivat olla sopimusosapuolia YK:n vammaisyleissopimuksessa. Euroopan unionin osalta vammaisyleissopimus astui voimaan tammikuussa 2011. Kyseessä oli ensimmäinen ihmisoikeussopimus, jonka jäseneksi EU liittyi.
EU:n jäsenyydellä on suuri merkitys myös Suomessa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen kannalta. Esimerkiksi Suomessa on toimeenpantu esteettömyyssääntelyä EU:n esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiivien myötä, sillä EU:n direktiivit ohjaavat kansallisia lainsäätäjiä. Lisäksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on oikeus ilmaiseen avustukseen esimerkiksi lento- ja juna-asemilla EU:n vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia koskevien asetusten vuoksi. Asetukset ovat EU-lainsäädäntöä, jotka ovat sellaisenaan sovellettavissa kaikissa jäsenmaissa.
EU:lla on myös oma vammaisstrategia vuosille 2021–2030. Strategia sisältää erilaisia hankkeita ja aloitteita, joiden on määrä parantaa strategiakautena esimerkiksi vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella sekä tehostaa laitosasumisen purkamista. Hankkeilla on vaikutusta myös Suomessa.
Euroopan unionin määräaikaisraportointi
Kuten muidenkin sopimusosapuolien, Euroopan unionin on raportoitava määräajoin YK:n vammaisten oikeuksien komitealle siitä, miten YK:n vammaisyleissopimusta toimeenpannaan. Euroopan unioni antoi CRPD-komitealla ensimmäisen määräaikaisraportin vuonna 2014.
CRPD-komitea toimitti EU:lle kysymyksiä ja tarkennuspyyntöjä liittyen ensimmäiseen määräaikaisraporttiin kesäkuussa 2015. EU toimitti vastauksensa komitealle heinäkuussa 2015.
CRPD-komitea antoi suosituksensa ja loppupäätelmät EU:lle lokakuussa 2015. Suosituksissa todettiin muun muassa, että Euroopan unionin on muutettava ns. esteettömyysdirektiiviä (European Accessibility Act) siten, että se on linjassa vammaisyleissopimuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevasta artiklasta annetun yleiskommentin kanssa. Lisäksi Euroopan unionin on muutettava itsenäisen mekanisminsa kokoonpanoa siten, ettei komissio ole osallisena mekanismissa. Komitean näkemyksen mukaan komissio ei voi olla samanaikaisesti vastuussa sopimusvelvoitteiden toimeenpanosta ja toimeenpanon seurannasta. Nämä suositukset on sittemmin toteutettu, mikä osoittaa komitean suositusten merkityksen myös EU-tason päätöksenteossa.
Euroopan unionin riippumaton mekanismi
YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 33(2):n mukaan sopimusosapuolten on nimettävä tai perustettava riippumaton mekanismi, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimusosapuolena Euroopan unioni on tämän vuoksi nimennyt riippumattoman mekanismin EU:n toimivaltaan kuuluvia asioita varten. EU:n riippumaton mekanismi perustettiin Euroopan komission aloitteesta, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2012. Mekanismi aloitti toimintansa vuonna 2013.
EU:n riippumaton mekanismi koostuu seuraavista toimijoista:
- Euroopan parlamentti
- Euroopan oikeusasiamies
- Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
- European Disability Forum (EDF)
Riippumaton mekanismi laatii itselleen työohjelman, jossa eritellään niin yksittäisten toimijoiden toimenpiteet kuin itsenäisen mekanismin yhteiset toimenpiteet.
Osana EU:n riippumatonta mekanismia Euroopan unionilla on YK:n vammaisyleissopimuksen edistämistehtävä. Euroopan unioni voi edistää vammaisten oikeuksien toteutumista esimerkiksi lainsäädännöllä.
Euroopan oikeusasiamiehellä on puolestaan suojelutehtävä. Euroopan oikeusasiamiehelle voi tehdä kanteluita EU:n toimielimistä ja elimistä.
Euroopan unionin perusoikeusvirastolla (European Union Agency for Fundamental Rights, FRA) on riippumattoman mekanismin seurantatehtävä. FRA tutkii muun muassa, missä lainsäädäntö tai yhteiskunnalliset esteet vaikeuttavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Se pyrkii identifioimaan tapoja, joilla EU-jäsenvaltiot ovat onnistuneesti edistäneet vammaisten henkilöiden oikeuksia ja heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.
Euroopan vammaisfoorumi (European Disability Forum, EDF) varmistaa, että EU:n riippumattomassa mekanismissa vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt ovat osallistettuina täysimääräisesti. EDF on eurooppalainen vammaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edustaa yli sataa miljoonaa vammaista henkilöä Euroopassa.