YK:n vammaisyleissopimus

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on ensimmäinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja. Se valmistui vuonna 2006.

Suomi ratifioi vammaisyleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 11.5.2016. Ne tulivat kansallisesti voimaan 10.6.2016.

Mitä ovat vammaisten henkilöiden oikeudet?

Kansainväliset YK:n ihmisoikeussopimukset (esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus) takaavat samat ja yhtäläiset oikeudet kaikille ihmisille.

Käytännössä vammaisten henkilöiden oikeudet eivät ole toteutuneet täysimääräisesti. Yhteiskunnan rakenteelliset esteet, asenteet ja tiedon puute rajoittavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia esimerkiksi itsenäiseen elämään, heidän itsemääräämisoikeuttaan ja mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskuntaan.

Vammaisyleissopimuksella vahvistetaan muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattuja oikeuksia ja luodaan valtioille velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen.

Syrjinnän kielto ja muut vammaisyleissopimuksen keskeiset periaatteet

Vammaisyleissopimuksen johtava periaate on syrjinnän kielto. Sopimuksella kielletään syrjintä ja luodaan valtiolle velvollisuuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Vammaisyleissopimuksen muita keskeisiä periaatteita ovat:

yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus
vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan
esteettömyys ja saavutettavuus
miesten ja naisten välinen tasa-arvo,
erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta
vammaisten lasten oikeuksien kunnioittaminen

Tietoisuus oikeuksista

Vammaisyleissopimuksella lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista yhteiskunnassa yleisesti ja vammaisten henkilöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan. Tietoisuuden lisääminen parantaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa asenteiden muutoksen kautta yksilöiden asemaan.

Osallistaminen ja osallistuminen

Vammaisyleissopimus korostaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamista ja osallistumista kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon.

Itsenäisyys ja palvelujen saavutettavuus

Vammaisyleissopimus takaa vammaiselle henkilölle oikeuden elää itsenäisesti osana yhteisöä. Peruspalveluiden on oltava vammaisen henkilön saavutettavissa ja tarvittaessa saatavilla on oltava myös yksilöllisiä erityispalveluita.

Kohtuulliset mukautukset

Vammaisyleissopimuksessa painotetaan kohtuullisten mukautusten tärkeyttä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.

Yksilövalitusoikeus ja tutkintamenettely

Vammaisyleissopimuksen valinnanen pöytäkirja nojalla yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle kokemastaan yleissopimuksella tunnustettujen oikeuksien loukkauksesta. Valinnaisessa pöytäkirjassa määrätään myös komitean aloitteesta tapahtuvasta vakavien ja järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä.