Vammaisten henkilöiden oikeudet
Vammaisille henkilöille kuuluvat samat perus- ja ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin. Lisäksi Suomen perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa on kohtia, joissa erikseen viitataan vammaisten henkilöiden oikeuksiin.
Perustuslaissa oleva syrjintäkielto koskee myös syrjintää vammaisuuden perusteella. Perustuslaissa on myös erikseen turvattu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, mukaan lukien viittomakielinen kulttuuri.
Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa 2 ja 23 artikloissa viitataan erikseen vammaisten lasten oikeuksiin, ja myöhemmin julkaistussa yleiskommentissaan vammaisten lasten oikeuksista lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että vammaisten lasten oikeuksien täytäntöönpano ei saa jäädä vain näiden artiklojen varaan.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities) tehtiin, koska katsottiin, etteivät muut sopimukset riittäneet vammaisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Vammaisyleissopimus ei sinällään tuonut uusia oikeuksia, mutta se on vahvistanut vammaisten henkilöiden asemaa omien oikeuksiensa haltijoina, ei vain huolen ja hoivanpidon kohteina.
Monista muista ihmisryhmistä poiketen vammaiset henkilöt saattavat tarvita erityispalveluita, jotta heidän oikeutensa voivat toteutua täysimääräisesti. Esimerkiksi osa tarvitsee henkilökohtaista apua siihen, että oikeus opiskella, tehdä työtä tai vaikka käydä äänestämässä voi toteutua. Suomessa vammaisten henkilöiden oikeudet arjessa turvaa muun muassa laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, eli niin kutsuttu vammaispalvelulaki, laki kehitysvammaisten erityishuollosta, eli niin kutsuttu kehitysvammalaki, ja laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista.
Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa on säädetty viranomaisten, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat YK:n vammaisyleissopimuksen läpileikkaavia periaatteita, eivätkä vammaisten henkilöiden oikeudet voi toteutua ilman niitä. Vammaisyleissopimuksen lisäksi EU-sääntely velvoittaa Suomea edistämään ja toteuttamaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta lainsäädännön ja muiden toimien avulla.
Ihmisoikeuskeskuksen työ vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi
Ihmisoikeuskeskuksella on lakisääteinen tehtävä edistää, suojella ja seurata YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Tehtävä on Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution yhteinen, johon kuuluvat lisäksi eduskunnan oikeusasiamies ja ihmisoikeusvaltuuskunta. Ihmisoikeuskeskuksen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan työn tavoitteena on, että YK:n vammaisyleissopimuksen sisältämät oikeudet toteutuvat täysimääräisesti.
Ihmisoikeuskeskus tekee laajaa yhteistyötä vammaisten oikeuksia edistävien toimijoiden kesken, vaikuttaa aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön ja raportoi kansainvälisille ihmisoikeuselimille tilanteesta Suomessa.
Lisäksi Ihmisoikeuskeskus seuraa YK:n vammaisten oikeuksien komitean kannanottoja ja muuta viestintää sekä käännättää suomeksi komitean yleiskommentteja, jotka tarkentavat vammaisyleissopimuksen tulkintaa. Ihmisoikeuskeskus myös järjestää joka toinen vuosi vammaisten ihmisten oikeuksiin keskittyvän Kalle Könkkölä -symposiumin yhteistyössä ihmisoikeusvaltuuskunnan vammaisten ihmisoikeuskomitean (VIOK) ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa.