YK:n ihmisoikeuskomitea: Viharikokset lisääntyneet, hallitus ei puutu riittävästi vihapuheeseen

10.5.2024

Ihmisoikeuskeskuksen logo.

Viharikosten ja vihamotiivin tunnistaminen Suomessa rikosprosessissa sekä yleinen suhtautuminen vihapuheeseen ja viharikoksiin huolestuttaa ihmisoikeuskomiteaa. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät prosessit ovat liian hitaita ja saamelaiskäräjälain viivästys ihmetyttävät edelleen.

Suomi sai huhtikuussa suosituksia YK:n ihmisoikeuskomitealta kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumisesta. Antamissaan suosituksissa Ihmisoikeuskomitea kiinnitti huomiota vihapuheeseen ja viharikoksiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja saamelaisten oikeuksiin. Keskeinen ongelma on puutteelliset tilastotiedot. Tietoja ei joko ole, tai niitä ei ole komitealle toimitettu. Tämä koskee kaikkia teemoja, mutta erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Vihapuheen ja rasismin osalta komitea ihmetteli, että hallituksen elokuussa 2023 julkaisema yhdenvertaisuustiedonanto ei sisällä lainkaan toimia vihapuheen osalta. Hallitus ei myöskään toimittanut tietoa siitä, miten viharikoksista raportointia pyritään edistämään. Komitea on huolissaan viharikosten lisääntymisestä kahden viimeisen vuoden aikana. Myös viharikosten tunnistamisessa ja vihamotiivin käsittelyssä rikosprosessissa on toistuvasti puutteita. 

Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta komitea kiinnitti huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan vähäisiin raportointimääriin. Myös turvakotien perhepaikkojen määrä, sijainti ja erityisesti saamenkielisten turvakotipaikkojen puute huolestutti komiteaa. Pakkoavioliitto ei edelleenkään ole rikos. Lähestymiskiellon toimivuudesta ja hakemusten määrästä tai naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvästä koulutuksesta tai sen osallistumismääristä, vaikuttavuudesta tai pakollisuudesta ei ole toimitettu tietoja. Komitea katsoo, että hidas rikostutkinta, alhaiset tuomitsemisprosentit ja toistuvat teot sovittelun piirissä vaativat toimia.

Saamelaisten osalta komitea pitää saamelaiskäräjälain uudistuksen toistuvaa viivästystä harmillisena. Huolta aiheuttaa myös puutteet saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen hankkimisessa saamelaisten kotiseutualueella kaivoslain lupaprosessien yhteydessä. Lisäksi vihapuhe ja rasismi saamelaisia kohtaan on lisääntynyt huolestuttavasti.

Raportointiprosessi ja Ihmisoikeuskeskuksen osallistuminen prosessiin

Suomen hallituksen seitsemäs määräaikaisraportti YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) täytäntöönpanosta käsiteltiin YK:n ihmisoikeuskomiteassa maaliskuussa 2021, jolloin ihmisoikeuskomitea nosti nopeutettuun seurantaan kolme suosituskokonaisuutta: vihapuhe ja viharikokset, naisiin kohdistuva väkivalta, ja saamelaisten oikeudet. Suomi raportoi komitealle näiden suositusten täytäntöönpanosta maaliskuussa 2022. Ihmisoikeuskomitean huhtikuussa 2024 annetut huomiot ovat osa väliaikaisarviointia Suomen toimista.

Ihmisoikeuskeskus osallistui raportointiprosessiin vuosina 2018, 2021 ja 2023. Ihmisoikeuskeskus nosti esiin edellä mainitut vihapuheen ja viharikokset, saamelaiskäräjälain uudistuksen ja saamelaisten oikeudet sekä naisiin kohdistuvan väkivallan. Lisäksi komitean huomioita kiinnitettiin kansallisiin perus- ja ihmisoikeusrakenteisiin, ihmisoikeuskasvatuksen puutteisiin, lainsäädäntöhankkeiden tietoperustaisuuteen ja riittävien ennakollisten vaikutusarviointien välttämättömyyteen. Myös tilastotiedon keruun ja analysoidun tiedon tarve tuotiin esiin.


Lue lisää

Lisätiedot

asiantuntija Leena Leikas, p. 09 432 3781, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠