YK:n kidutuksen vastainen komitea: puutteet ihmisoikeusosaamisessa, viharikokset ja naisiin kohdistuva väkivalta huolestuttavat

24.5.2024

Viharikosten ja maahanmuuttovastaisuuden merkittävä lisääntyminen yhteiskunnassa, naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys ja yleinen ihmisoikeusosaamisen sekä lainsäädännön ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin puutteet herättivät kysymyksiä YK:n kidutuksen vastaisen komitean ja hallituksen vuoropuhelussa.

Suomi sai toukokuussa YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalta CAT-komitealta suosituksia yli kahdestakymmenestä teemasta.

Komitea katsoi muun muassa, että lainsäädännön ennakollista ihmisoikeusvaikutusten arviointia tulee vahvistaa. Erityisesti tulee varmistaa kansallisen lainsäädännön ja kidutuksen vastaisen sopimuksen sekä muiden ihmisoikeussopimusten velvoitteiden yhteneväisyys. Komitea pitää epäselvänä sitä, miten Suomessa käytännössä ratkaistaan kansallisen lain ja sopimusvelvoitteiden väliset mahdolliset ristiriidat.

Viharikosten ja rasististen ennakkoluulojen merkittävä lisääntyminen, vihamieliset käsitykset vähemmistöistä sekä väkivaltaiset hyökkäykset maahanmuuttajia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan huolestuttavat komiteaa. Syytteitä nostetaan viharikoksista harvoin. Poliitikkojen maahanmuuttovastaiset ja rasistiset kannanotot kiinnittivät komitean huomiota. Hallituksen tuleekin rohkaista raportointia viharikoksista, edistää niiden tutkintaa ja tekijöiden rankaisemista. Tietoisuuden lisäämistä tarvitaan kaikilla tasoilla ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, stereotypioiden purkamisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä.

Komitea kiinnitti huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan yleisyyteen, alhaisiin raportointi-, syyte- ja tuomiomääriin erityisesti raiskausten osalta, sovittelun laajamittaiseen käyttöön väkivaltatapauksissa ja puutteisiin harvaanasuttujen alueiden turvakotien määrässä. Pakkoavioliitto tulisi lisätä rikoslakiin. Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon on kohdennettava riittävästi resursseja.

Rajoitukset mahdollisuuksissa hakea turvapaikkaa erityisesti itärajan sulkemisen vuoksi ovat vaikuttaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja lisänneet palautuskiellon rikkomisen mahdollisuutta. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistaminen rajalla, laillisen maahantulon mahdollistaminen ja oikeusavun tarjoaminen edellyttävät toimenpiteitä.

Lisäksi komitea kiinnitti huomiota muun muassa vankeinhoidon ongelmiin, kuten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja väkivaltaan vankiloissa. Tutkintavankien terveysongelmien huomioiminen ja heidän säilyttämisensä muualla kuin poliisin huostassa nousi suosituksiin. Putkakuolemia ei edelleenkään tilastoida. 
Ihmiskaupan ja kidutuksen uhrien tunnistamisessa on puutteita. Terrorismin määritelmä lainsäädännössä on tulkinnanvarainen ja terrorismista epäiltyjen tai syytettyjen oikeusturva on puutteellinen. Kidutusrikos vanhenee vastoin sopimuksen vaatimuksia joissain tapauksissa.

Huolta aiheutti myös oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen rajoittaminen täysi-ikäisiin henkilöihin sekä intersukupuolisten lasten tarpeettomat lääketieteelliset hoidot ilman lapsen suostumusta. Puutteita on myös potilaiden oikeusturvassa psykiatrisissa hoitolaitoksissa. Niin sanottujen paperittomien henkilöiden palvelut sekä heidän ja alaikäisten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden talteenotto vaativat toimenpiteitä.

Yleisesti komitea katsoi, että YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen sisällöstä ja soveltamisesta sekä muista ihmisoikeussopimuksista tarvitaan koulutusta kaikille ammattiryhmille. Kidutuksen ja epäasiallisen kohtelun kiellon ehdottomuutta tulisi painottaa. Koulutukseen osallistujien määriä tulisi tilastoida ja hallituksen tulisi kehittää menetelmiä koulutusten vaikutusten arvioimiseksi. Myös tilastoinnissa on puutteita.

Raportointiprosessi ja Ihmisoikeuskeskuksen osallistuminen prosessiin

Suomen hallituksen kahdeksas määräaikaisraportti YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen (CAT-sopimus) täytäntöönpanosta käsiteltiin YK:n ihmisoikeuskomiteassa toukokuussa 2024, jolloin CAT-komitea nosti nopeutettuun seurantaan neljä suosituskokonaisuutta: pidätettyjen henkilöiden oikeussuojakeinot, tutkintavankien säilyttäminen poliisin tiloissa, turvapaikan hakeminen ja palautuskielto.  Suomi raportoi komitealle näiden neljän suositusten täytäntöönpanosta toukokuussa 2025. Samalla hallituksen tulee esittää komitealle suunnitelmansa muiden suositusten täytäntöönpanosta. Muilta osin sopimuksen sekä sen perusteella annettujen suositusten täytäntöönpanosta Suomi raportoi seuraavassa raportissaan toukokuussa 2028.

Ihmisoikeuskeskus osallistui raportointiprosessiin vuosina 2019 ja 2024. Ihmisoikeuskeskus nosti esiin muun muassa ongelmia, jotka liittyvät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, maahanmuuttoon ja turvapaikan hakemiseen sekä palautuskieltoon. Lisäksi komitean huomiota kiinnitettiin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin päästä oikeuksiinsa ja itsemääräämisoikeuden ongelmakohtiin, intersukupuolisten lasten turhiin kirurgisiin leikkauksiin ja vankeinhoidon ongelmiin.

Valtioneuvoston vuotuinen suositusten tarkastelu

Elokuussa 2023 valtioneuvosto julkaisi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedonanto sisältää vuosittain järjestettävän tarkastelun Suomen saamista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvistä kansainvälisistä suosituksista. Kidutuksen vastainen komitea piti tätä hienona innovaationa, ja odottaa hallitukselta tietoa käsittelyn prosessista sekä tuloksista.

Ensimmäinen valtioneuvoston tarkastelu järjestetään syksyllä 2024. Tällöin odotetaan kerrottavan toimista, joita hallitus on suunnitellut näiden ja aiemmin annettujen suositusten täytäntöönpanoon tai joihin se on jo ryhtynyt.

Lue lisää

Aiemmin aiheesta

YK:n ihmisoikeuskomitea: Viharikokset lisääntyneet, hallitus ei puutu riittävästi vihapuheeseen (10.5.2024)

Lisätiedot

asiantuntija Leena Leikas, p. 09 432 3781, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi

Kuva: YK:n kidutuksen vastainen komitea