Selvitys: Suomen päättäjien ja viranomaisten heikko ihmisoikeusosaaminen huolestuttaa asiantuntijoita

Selvitys YK:n ihmisoikeussopimusten kansallisesta vaikuttavuudesta

YK:n ihmisoikeussopimusten takaamien oikeuksien laaja tuntemus ja tehokas kansallinen täytäntöönpano on välttämätöntä koko kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän olemassaololle. Viimeisen 20 vuoden aikana maailmassa on tapahtunut paljon ihmisoikeuksiin vaikuttavia asioita: yhteiskuntien turvallistamisen lisääntyminen, populismin ja autoritaaristen johtajien nousu, kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen ja tutkitun tiedon merkityksen vähättely sekä yleinen ihmisten eriarvoistuminen. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan heijastella näiden vaikutuksia, ainakaan suoraan.  

Nyt julkaistussa selvityksessä tarkastellaan 20 valtion[1] osalta sitä, minkälaisia vaikutuksia YK:n ihmisoikeussopimuksilla on ollut kyseisissä valtioissa. Näitä käsiteltäviä sopimuksia on yhdeksän[2], joista Suomi on 2024 ratifioinut kaikki muut paitsi siirtotyöläisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Selvityksessä ei Suomen osalta ole mukana Tahdonvastaisten katoamisten vastaista sopimusta, joka tuli Suomen osalta voimaan vasta 23.4.2023.

Jokaista valtiota käsittelee oma kappaleensa. Kaikki kappaleet jakautuvat kuuteen osaan.  Osissa yksi ja kaksi esitellään kyseisen maan ihmisoikeustilannetta ja valtion suhdetta ihmisoikeusjärjestelmään yleisesti. Kolmannessa osassa esitellään kyseisen valtion osallistumista taulukkomuodossa. Neljäs osa tarjoaa katsauksen ihmisoikeussopimusten vaikutuksista sopimuskohtaisesti, mukaan lukien keskeisiä ongelmia, joita käsitellään laajemmin osassa viisi. Kuudes osa sisältää johtopäätöksiä.

Tausta

Ensimmäinen YK:n ihmisoikeussopimus, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus, tuli voimaan kansainvälisesti vuonna 1969. Vuonna 2001 julkaistiin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston aloitteesta laaja teos YK:n ihmisoikeussopimusten ja niiden täytäntöönpanoa valvovien komiteoiden antamien suositusten vaikutuksista 20 valtion ihmisoikeustilanteeseen 30 vuoden kuluessa, vuosina 1969-1999. Vuonna 1999 YK:n ihmisoikeussopimuksia oli kuusi ja ne oli maailmanlaajuisesti ratifioitu 80 prosenttisesti. Jokainen YK:n jäsenvaltio oli ratifioinut vähintään yhden näistä sopimuksista. Suomen osuuden selvityksessä kirjoitti Sanna Hyttinen.

Ihmisoikeuskeskus aloitti vuonna 2019 Pretorian yliopiston kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena oli päivittää teos viimeisen 20 vuoden (1999-2019) ajalta, samoissa 20 valtiossa. Tuolloin sopimusten määrä oli noussut yhdeksään.

Hankkeen lopputuloksena syntyneen kirjan julkaisu viivästyi hankkeen kantavan voiman, professori Christof Heynsin keväällä 2021 tapahtuneen äkillisen poismenon johdosta. Teos julkaistiin maaliskuussa 2024 verkossa vapaan käytön mahdollistavalla lisenssillä. Kirjasta on saatavilla myös painettu versio.

Prosessi

Suomen osuuden kirjoitti ja siihen liittyvän tutkimuksen teki Ihmisoikeuskeskuksen toimeksiantona OTT ihmisoikeusjuristi ja yritysvastuuasiantuntija Merja Pentikäinen. 

Tutkimuksen taustatyönä haastateltiin noin 30 ihmisoikeuksien ja ihmisoikeussopimusjärjestelmän suomalaista asiantuntijaa. Nämä edustivat kansallista ihmisoikeusinstituutiota (Ihmisoikeuskeskus ja eduskunnan oikeusasiamies), ministeriöitä (oikeusministeriö ja ulkoministeriö), tuomioistuinlaitosta (KKO), eduskuntaa (perustuslakivaliokunta), yliopistoja ja itsenäisiä tutkijoita, kansalaisjärjestöjä sekä asianajajia ja juristeja. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu toimitti aineistoa muun muassa valtiopäiväasiakirjoista ja eduskuntakeskusteluista, joissa YK:n sopimukset on mainittu.

Liitteenä Ihmisoikeuskeskuksen koostama suomenkielinen tiivistelmä Suomen osuuden keskeisimmistä havainnoista.

Lisätietoja

selvityksen kirjoittaja OTT Merja Pentikäinen, etunimi.sukunimi@opiniojuris.fi, 040 566 6695 

Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Leena Leikas, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi 

Lue lisää:

C Heyns, F Viljoen and R Murray (eds) The Impact of the United Nations Human Rights Treaties on the Domestic Level: Twenty Years On (Brill, 2024, open access)

Suomen osuus linkistä https://brill.com/edcollchap-oa/book/9789004377653/BP000009.xml  ja yhteenveto koko selvityksestä linkistä https://brill.com/edcollchap-oa/book/9789004377653/BP000022.xml

Vuoden 2001 julkaisu verkossa vain maksullisena versiona https://brill.com/edcollbook/title/10873

[1] Australia, Brasilia, Egypti, Etelä-Afrikka, Espanja, Intia, Jamaika, Japani, Kanada, Kolumbia, Meksiko, Nepal, Puola, Senegal, Suomi, Tšekin tasavalta, Turkki, Venäjä, Viro, Zambia

[2] Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (1965), Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966), Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966), Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1979), Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (1984), Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989), Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista (1990), Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006), Yleissopimus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta (2006)