TIEDOTE: Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus riittämätöntä Suomen koulutusjärjestelmässä
14.2.2014
Valtioneuvoston laadittava ohjelma ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toimeenpanemiseksi
Ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta ei toimeenpanna Suomen koulutusjärjestelmässä kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Vaikka kasvatusta ja koulutusta käytännössä toteutetaan, leimaavat kenttää epäyhtenäisyys ja systemaattisuuden puute.
Suurimmat haasteet löytyvät opettajien ja kasvattajien sekä toisaalta virkamiesten ja viranhaltijoiden koulutuksesta.
Tiedot käyvät ilmi eduskunnan yhteydessä toimivan, riippumattoman Ihmisoikeuskeskuksen selvityksestä. Ihmisoikeuskeskus selvitti vuoden 2013 aikana ensimmäistä kertaa ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumista Suomen koulutusjärjestelmässä. Selvityksen tekemiseen osallistui joukko ihmisoikeuskasvatuksen ja eri koulutussektoreiden asiantuntijoita.
Selvityksen tiivistelmä ja ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset julkaistaan tänään.
“YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskevan julistuksen mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Ensisijainen vastuu koulutuksen järjestämisestä on valtiolla”, sanoo Ihmisoikeuskeskuksen ma. asiantuntija Kristiina Vainio.
“Ihmisoikeuskasvatuksessa on kyse sekä koulutuksen tietosisällöistä että arvopohjasta. Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen tulee pitää sisällään tietoa ja ymmärrystä ihmisoikeuksista sekä arvoina että kansainvälisoikeudellisina ja kansallisina normeina ja mekanismeina.
Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimintaympäristössä tulee kunnioittaa sekä opettajien että oppijoiden ihmisoikeuksia”, kertoo Vainio.
Opettajien ja kasvattajien rooli ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteuttajina ja kehittäjinä on keskeinen. Selvityksen mukaan ihmisoikeuksia käsitellään kotimaisessa opettajankoulutuksessa vain pintapuolisesti. Kasvatustieteellisissä tiedekunnissa tarjonta on vähäistä. Näin opettajien tiedolliset ja taidolliset valmiudet ihmisoikeuksien käsittelyyn opetuksessa jäävät helposti puutteellisiksi.
IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA: KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJAUS AJAN TASALLE
Selvityksen yhteydessä julkaistaan Ihmisoikeusvaltuuskunnan seitsemän suositusta ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistämiseksi Suomessa sekä joukko selvitykseen osallistuneiden kirjoittajien toimenpidesuosituksia eri koulutussektoreille.
Valtuuskunnan mukaan valtioneuvoston tulee laatia ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta koskeva toimintaohjelma ohjaamaan alan suunnitelmallista ja systemaattista toimeenpanoa.
Keskeistä on myös vahvistaa opettajien, kasvattajien ja julkisia tehtäviä hoitavien ihmisoikeusosaamista. Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toimeenpano tulee lisäksi kirjata kaikkeen koulutusta koskevaan lainsäädäntöön sekä huomioida ajankohtaisissa opetuksen uudistusprosesseissa, kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa.
“Suomen kansainvälinen menestys koulutuksen kärkimaana antaa meille erinomaiset lähtökohdat ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämiseen. Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus tulisikin nähdä myös koulutuksen laadun keskeisenä kriteerinä”, sanoo Ihmisoikeuskeskuksen ma. johtaja Kristiina Kouros.