Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle myönnetty A-status

Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle on myönnetty korkein mahdollinen, eli A-status. Asia varmistui joulukuun lopussa, kun kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen koordinaatiokomitean (ICC) päätös vahvistui.

Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat lailla perustettuja itsenäisiä ja riippumattomia ihmisoikeuksia edistäviä ja turvaavia toimielimiä. Niiden asemaa, tehtäviä ja kokoonpanoa määrittelevät YK:n vuonna 1993 hyväksymät kriteerit, nk. Pariisin periaatteet. A-statuksen saaneet ihmisoikeusinstituutiot täyttävät täysin nämä kriteerit.

Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio koostuu eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja sen valtuuskunnan muodostamasta kokonaisuudesta. Muodollisesti A-status luovutetaan sille maaliskuussa YK:n päämajassa Genevessä.

A-statuksen myötä Suomen kansallisella ihmisoikeusinstituutiolla on puheoikeus YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja äänioikeus ICC:ssä. A-statusta pidetään YK:ssa ja yleisemminkin kansainvälisesti erittäin tärkeänä.

Tämän jälkeen maailmassa on 72 kansallista ihmisoikeusinstituutiota, joilla on A-status. Kaikkiaan ihmisoikeusinstituutioita on nyt 108.

Pitkä prosessi

Keskustelut kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamiseksi Suomeen alkoivat jo 2000-luvun alussa. Instituution perustaminen oli tarpeen eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön takia, mutta myös puhtaasti kansallisista tarpeista.

Oikeusasiamies ei yksin täyttänyt kaikkia Pariisin periaatteiden vaatimuksia. Tästä johtuen oikeusasiamiehen hallinnolliseen yhteyteen perustettiin toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus, joka aloitti toimintansa vuonna 2012.

Akkreditaatiohakemus jätettiin viime kesäkuussa ICC:lle. Lokakuussa hakemukselle suositeltiin A-statuksen myöntämistä, minkä jälkeen alkoi määräaika, jolloin hakevalla instituutiolla ja ICC:n hallituksen jäsenillä oli mahdollisuus kyseenalaistaa suositus.

Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävät

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Lisäksi oikeusasiamiehellä on annettu tiettyjä erityistehtäviä, kuten valvoa poliisin käyttämiä salaisia pakkokeinoja ja seurata lasten oikeuksien toteutumista. Viime vuoden lopulla oikeusasiamiehestä tuli YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukainen valvontaelin, joka voi tehdä tarkastuksia paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä.

Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta. Keskus myös laatii selvityksiä näiden oikeuksien toteutumisesta, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja niiden edistämiseksi ja osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön.
Keskus ei käsittele kanteluja.

Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Se käsittelee laajakantoisia ja tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita sekä hyväksyy keskuksen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja ja siihen kuuluu 20 - 40 jäsentä neljä vuotta kerrallaan.

Lisätiedot: Kristiina Kouros, asiantuntija, kristiina.kouros@eduskunta.fi, puh. 09-4321 3782

Linkkejä:

Akkreditaatiohakemuksia käsittelevän komitean raportti lokakuun istunnosta, jossa Suomen hakemus käsiteltiin:
http://nhri.ohchr.org/EN/AboutUs/ICCAccreditation/Documents/SCA%20OCTOBER%202014%20FINAL%20REPORT%20-%20ENGLISH.pdf

Lista ICC:n akkreditoimista kansallisista ihmisoikeusinstituutioista:
http://nhri.ohchr.org/EN/Documents/Accreditation%20Status%20Chart.pdf

Pariisin periaatteet:
http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/keita-olemme/pariisin-periaatteet/

Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamiseen liittyvää tietoa on julkaistu Ihmisoikeuskeskuksen vuosikertomuksessa 2012:
http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/93ba2aa26c58bc104f82b94fd4d8ec27/1421309457/application/pdf/331383/IOK%20toimintakertomus%202012%20MRC%20%C3%85rsber%C3%A4ttelse%202012.pdf