Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta halutaan vahvistaa

Itsemääräämislakia valmistellut työryhmä luovutti esityksensä uudesta laista peruspalveluministeri Susanna Huoviselle perjantaina 4.4.2014.

Esitys itsemääräämislaiksi

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on valmisteltu uutta lakia, jolla vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja vähennetään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Samalla turvataan kaikille perustuslain mukainen välttämätön hoito ja huolenpito sekä parannetaan henkilöstön oikeusturvaa täsmentämällä toiminnan rajoja.

Lakia valmistellut työryhmä luovutti esityksensä uudesta laista peruspalveluministeri Susanna Huoviselle perjantaina 4.4.2014. "Itsemääräämislaki tulee tarpeeseen, sillä rajoitustoimia koskevat säännökset ovat nyt puutteelliset. Uusi itsemääräämisoikeuslaki vahvistaisi erityisesti haavoittuvassaasemassa olevien oikeuksia", ministeri Huovinen toteaa.

Työryhmän mukaan tärkein tapa vahvistaa itsemääräämisoikeutta on yhteinen suunnittelu ja ennakointi. Kun tilat on suunniteltu toimiviksi, henkilöstö on koulutettu ja ohjeistettu hyvin ja työmenetelmät tukevat itsemääräämisoikeutta, rajoituksiin ei tarvitse turvautua niin usein. Lakiluonnoksessa ehdotetaankin, että jokaisessa toimintayksikössä laaditaan yleinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Hyvä suunnittelu tukee myös henkilökunnan työturvallisuutta.

Rajoituksia voisi käyttää vain viimeisenä keinona

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden hoito ja palvelut perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus kuitenkin joudutaan tilanteisiin, joissa henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi on puututtava henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai rajoitettava vapautta. Näistä rajoitustoimenpiteistä säädettäisiin laissa.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttäisi, että henkilön toimintakyvyn on arvioitu alentuneen pysyvästi tai pitkäaikaisesti, ja että hänen hoitonsa ja palvelunsa on yksilöllisesti suunniteltu. Toimenpiteitä voisi soveltaa henkilöön, joka ei esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia ja siksi uhkaa vaarantaa vakavasti itsensä tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.

Itsemääräämisoikeutta saisi rajoittaa vain silloin, kun muut keinot eivät riitä. Toimenpiteiden pitäisi olla tarkoitukseensa sopivia ja oikein mitoitettuja. Lisäksi aina olisi valittava sellainen rajoituskeino, jolla ihmisen perusoikeuksiin puututaan mahdollisimman vähän.

Akuutti- ja päivystystilanteissa rajoittavia keinoja voitaisiin käyttää välttämättömän hoidon tai palvelujen turvaamiseksi kiireellisissä tapauksissa.

Rajoitusten käyttö pitäisi kirjata tarkkaan asiakirjoihin ja toimittaa niitä koskevat tilastotiedot vuosittain aluehallintovirastolle.

Laki voimaan loppuvuodesta 2014

Uutta lainsäädäntöä on valmisteltu STM:n asettamassa työryhmässä heinäkuusta 2010 alkaen, ja työn aikana on kuultu laajasti asiantuntijoita ja järjestöjä. Tällä hetkellä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin.

Laki itsemääräämisoikeudesta on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn viimeistelyn jälkeen mahdollisimman pian. Laki tulisi voimaan loppuvuodesta 2014.

Lain toimeenpanoon tueksi on valmisteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimeenpano-ohjelmaa, koulutusta ja ohjeistusta, jossa korostetaan erityisesti ennakointia sekä hoidon ja huolenpidon toteuttamista ilman rajoitustoimenpiteitä.
 

Työryhmän mietintö

Lisätietoja

ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, p. 02951 63285
(4.- 6.4., poissa ma 7.4. alkaen)
neuvotteleva virkamies Riitta Burrell, p. 02951 63588
johtaja Eija Koivuranta, p. 02951 63365
sosiaalineuvos Viveca Arrhenius, p. 02951 63286