Saamelaiskäräjälain ehdotettu uudistus poistaa ihmisoikeusrikkomuksen

Ihmisoikeuskeskuksen tuore julkaisu ”Saamelaiskäräjälain uudistus – taustatietoa ja vastauksia keskeisiin kysymyksiin” (Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2022) pyrkii edistämään faktapohjaista keskustelua saamelaiskäräjälain uudistuksesta.

Saamelaiskäräjälaki nykyisessä muodossaan loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia. Tämän ovat todenneet useaan otteeseen muun muassa YK:n ihmisoikeuksien toteutumista valvovat komiteat. Lain uudistus on siten välttämätön – ja sitä on odotettu jo kolmen hallituskauden ajan.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi (HE 274/2022 vp). Hallitus ei ollut yksimielinen esityksen antamisesta eduskunnan käsittelyyn. Lähetekeskustelu alkoi 22.11.2022, ja 25.11.2022 asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 31.1.2023.

Saamelaiskäräjät osaltaan hyväksyi esityksen täysistunnossaan 29.11.2022 äänin 15–3. Käräjät myös ehdottaa muutosta esityksen 10 §:än koskien saamelaiskäräjien kokoonpanoa.

Nykyinen laki saamelaiskäräjistä tuli voimaan vuonna 1996. Lain 1 §:n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Tähän itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien työ liittyy kielen ja kulttuurin edistämiseen ja säilyttämiseen eri tavoin. Saamelaiskäräjien kokous päättää pääsääntöisesti lausunnoista, esityksistä ja muista kannanotoista sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansa-asioissa.

YK moittinut Suomea toistuvasti saamelaiskäräjälain sisällöstä

YK:n ihmisoikeuskomitea, rotusyrjinnän vastainen komitea ja ihmisoikeusneuvostokin (UPR-prosessissa) ovat antaneet Suomelle suosituksia saamelaiskäräjälain ja erityisesti sen vaaliluetteloa koskevan sääntelyn uudistamisesta alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta paremmin toteuttavaksi. Myös YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijakomitea EMRIP (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples) suositellut uudistamista ja osallistunut useilla lausunnoilla ko. pykälien muotoiluun hallituksen pyynnöstä.

Ihmisoikeuskomitea nosti asian esiin myös uusimmissa Suomen määräaikaisraportin johdosta antamissaan johtopäätöksissä 1.4.2021. Komitea esitti huolensa siitä, ettei saamelaiskäräjälakia ole uudistettu niin, että se takaisi saamelaisten itsemääräämisoikeuden, ja suositteli kiirehtimään erityisesti uudistuksia 3 §:n ja 9 §:n osalta (oikeus tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite). Suomen tuli raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta maaliskuussa 2022.

Suositusten lisäksi YK:n komiteat ovat antaneet saamelaiskäräjälain 3 §:n sisältöön liittyviä ihmisoikeusrikkomuksen toteavia yksilövalitusratkaisuja vuosina 2018–2022 yhteensä kolme kappaletta.

Mitä ovat tärkeimmät muutokset ehdotuksessa?

• Saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja ryhmäidentifikaation vahvistaminen uudistamalla vaaliluetteloon merkitsemisen objektiivisia edellytyksiä yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa laaditulla tavalla ja laajentamalla vaalilautakunnan kokoonpanoa.
• Saamelaiskäräjien vaaliluettelon kokonaan uudelleen kokoaminen uusituin kriteerein laajentamalla henkilön kieliperustetta neljänteen sukupolveen ja poistamalla YK:n eri toimielinten toistuvasti tuomitsema ns. lappalaispykälä. Uusi pykälä ei määrittele saamelaisuutta tai oikeutta harjoittaa saamelaiskulttuuria vaan ainoastaan sen, kenellä on oikeus äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa.
• Vaaliluetteloon merkitsemisen muutoksenhakuprosessin parantaminen perustamalla itsenäinen ja riippumaton, tuomarinvastuulla toimiva, valtioneuvoston 6 vuodeksi kerrallaan asettama muutoksenhakulautakunta. Toisena asteena toimii, valitusluvan myönnettyään, korkein hallinto-oikeus. Valituslupa myönnetään tapauksissa, joissa esitettäisiin perusteltu väite päätöksen perustumisesta ilmeiseen lainvastaisuuteen tai syrjintään, joka tarkoittaa yhdenvertaisuuden vaatimuksen loukkaamista.
• Viranomaisia jo nykyisin velvoittavan neuvotteluvelvoitteen laajentaminen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi saamelaisia koskevissa asioissa. Viranomaisia velvoitettaisiin uudistetussa prosessissa neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa pyrkimyksenä saavuttaa yksimielisyys tai saada saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa. Tällä viitataan kansainvälisessä oikeudessa kehittyneisiin vaatimuksiin neuvottelujen vilpittömyydestä ja oikea-aikaisuudesta sekä asian kannalta riittävästä, yhteisestä tietopohjasta (niin sanottu Free, Prior and Informed Consent, FPIC –periaate). Tämä ei kuitenkaan tarkoita veto-oikeutta. Lisäksi viranomaisille tulisi yleinen saamen kielien ja kulttuurin edistämisvelvoite.

Mihin ehdotettu uudistus perustuu?

Saamelaiskäräjälain muutoksen perustana on perusoikeudet ja perustuslain asettamat velvoitteet ja Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus, kansainvälisen oikeuden kehitys ja viimeaikaiset, muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkaisemat ratkaisut ja rotusyrjinnän vastaisen komitean 13.6.2022 antama ratkaisu Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa.

Lisäksi on huomioitu parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus sekä itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus (ILO 169 -sopimus, ei voimassa Suomessa).

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio vs. saamelaiskäräjälain uudistus

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmistelu aloitettiin loppuvuonna 2017. Valtioneuvosto asetti komission neuvottelujen jälkeen 28.10.2021. Komission tulee antaa raporttinsa toimenpide-ehdotuksineen valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä.

Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi. Komission työ on lähtenyt vaikeasti käyntiin muun muassa osapuolten luottamuspulan vuoksi, mutta sekä saamelaiskäräjät että valtio ovat ilmoittaneet olevansa sitoutuneita komission työhön.

Mikäli saamelaiskäräjälakia ei tällä kolmannellakaan yrittämällä saada uudistettua, saamelaisten tilanne säilyy muuttumattomana tai muuttuu aiempaa huonommaksi. Liikkeellä on paljon virheellistä tietoa ja vääriä käsityksiä saamelaisista, saamelaiskäräjälain uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista. Keskustelun kiihdyttämä rasismin ja vihapuheen lisääntyminen vaikuttaa kielteisesti saamelaisten hyvinvointiin. Ellei toistuvasti todettujen ihmisoikeusloukkauksien syitä saada poistettua lainsäädännöstä, totuus- ja sovintokomission työlle tuskin on realistisia edellytyksiä aiempaa syvemmän luottamuspulan vuoksi.

LIITTEET:

Lisätietoja:
Sirpa Rautio, ihmisoikeuskeskuksen johtaja
Leena Leikas, ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija