Perus- ja ihmisoikeusrakenteiden kokonaisvaltainen tarkastelu tärkeää – Ihmisoikeuskeskuksen laaja selvitys julkaistaan tänään

Ihmisoikeuskeskus julkaisee tänään laajan selvityksen kansallisista perus- ja ihmisoikeustoimijoista.  Siinä on pyritty tuottamaan kokonaisvaltaisesta näkökulmasta tietoa ja suosituksia toimijoiden muodostamista perus- ja ihmisoikeusrakenteista. Keskus pitää selvitystä tarpeellisena, sillä rakenteissa on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia – esimerkiksi uusia toimijoita ja tehtäviä on perustettu. Myös toimintaympäristön muutokset, kuten demokraattisen järjestelmän ja oikeusvaltion kohtaamat haasteet eurooppalaisella tasolla, edellyttävät rakenteiden monipuolista tarkastelua.

Selvityksessä käsiteltäviä toimijoita ovat ylimmät laillisuusvalvojat, kansallinen ihmisoikeusinstituutio, erityisvaltuutetut sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa toimijoiden tehtäviä ja toimivaltuuksia, itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä yhteistyötä ja toimintaympäristöä. Keskeisen aineiston muodostavat toimijoiden omat havainnot niiden tehtävistä, asemasta ja perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kokonaisuudesta. Selvitykseen on haasteltu myös muita sidosryhmiä.

Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio katsoo, että selvitys tarjoaa runsaasti aineksia rakenteiden kehittämiselle vastaisuudessa. Viitaten selvityksen suosituksiin Rautio toteaa, että harkittaessa tai valmisteltaessa uusia perus- ja ihmisoikeustoimijoita tulisi ensisijaisesti huomioida se, miten olemassa olevia rakenteita voitaisiin vahvistaa.

Selvityksessä annetaan muun muassa seuraavia suosituksia:

• Tasapainoa toimijoiden yleisen perus- ja ihmisoi­keusosaamisen sekä erikoistumisen välillä on tuettava
• Toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää esimerkiksi säännöllisellä laillisuusvalvontahuomioiden ja seu­rantatiedon jakamisella sekä koordi­noimalla toiminnan tavoitteita ja niihin liittyviä suunnitelmia. Koordinaatiota myös eri oikeussuojakeinoja koskevassa neuvonnassa ja tiedotuksessa voitaisiin vahvistaa.
• Ihmisoikeuskeskuksella tulisi olla laissa säädetty tehtävä antaa kertomus perus- ja ihmisoikeuksien tilasta eduskunnalle esimerkiksi kerran neljässä vuodessa.
• Kansainvälinen oikeuskäytäntö ja kan­sainväliset suositukset itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta tulisi yhä parem­min huomioida kansallisten perus- ja ihmisoikeustoimijoiden toimintaedelly­tysten tukemisessa ja kehittämisessä.
• Kansallisen ihmisoikeusinstituution ko­konaisuus ja sen eri osat olisi kirjattava lakiin, ei ainoastaan lain esitöihin.
• Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden asian­tuntemusta ja tietopohjaa tulee hyödyn­tää yhteiskunnan kokonaisturvallisuu­den kehittämisessä ja vahvistamisessa.

Selvityksen ruotsinnos julkaistaan myöhempänä ajankohtana.