Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa yleistä, eikä sen eri muotoja tunnisteta

Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) julkaisi 3. joulukuuta suosituksensa Suomen tilanteesta ensimmäisen teemakohtaisen raportointikierroksen osalta. 

Asiantuntijaryhmä toteaa raportissaan, että Suomessa raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumusperusteiseksi, pakkoavioliittojen purkamisen mahdollistaminen, väkivallan uhreja suojaavaa lähestymiskieltoa koskevan lain uudistaminen sekä seksuaali- ja väkivaltakriisikeskusten (SERI-tukikeskus) verkoston laajentaminen edistävät Istanbulin sopimuksen toteutumista ja parantavat uhrien asemaa.

Näistä edistysaskeleista huolimatta Suomessa on edelleen tarve lisätä monien keskeisten ammattiryhmien, kuten tuomarien ja syyttäjien, poliisien, sosiaalityöntekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja opettajien osaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ja sen eri muotojen tunnistamiseen. Myös yleisen tietoisuuden lisääminen lähisuhdeväkivallasta on välttämätöntä, sillä väkivallan eri muotoja tunnistetaan huonosti. Lisäksi tiedonkeruuta ja tilastointia väkivaltatapauksista on kehitettävä.

Marraskuun lopulla EU:n perusoikeusviraston, Euroopan tasa-arvoinstituutin ja Eurostatin julkaisemien tutkimustulosten mukaan kolmasosa naisista EU:ssa on kokenut väkivaltaa kotona, työpaikalla tai julkisella paikalla.

Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä GREVIO:n Suomea koskevia keskeisiä suosituksia:

• Suomen on kehitettävä pitkäaikainen kansallinen strategia, joka kattaa kaikki väkivallan muodot
• tiedonkeruuta ja tilastointia väkivaltatapauksista on lisättävä sekä kohdistettava siihen riittävä rahoitus ja resurssit
• kulttuurisensitiivisiä ja omakielisiä tukipalveluja on lisättävä vähemmistöryhmille ja saamelaisille
• oikeusprosessien viivästymiseen ja lähestymiskieltojen tehottomuuteen on kiinnitettävä huomiota
• terveydenhuollon palveluita on kehitettävä väkivallan tunnistamiseksi.

Raportointikierrosta koskevassa lausunnossaan loppuvuodesta 2023 sekä kevään 2024 kuulemistilaisuudessa Ihmisoikeuskeskus kiinnitti huomiota muun muassa eri viranomais- ja järjestötoimijoiden rahoitukseen, budjettileikkausten vaikutuksiin uhripalveluille kuten turvakodeille ja SERI-keskuksille, naisiin kohdistuvan väkivallan tutkintojen ja oikeudenkäyntien kestoon sekä tutkintaviranomaisten asenteisiin ja turvakotien esteettömyyteen. 

GREVIO on riippumaton asiantuntijaelin, joka valvoo Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa. Istanbulin sopimuksen keskeiset periaatteet ovat naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen, väkivallan uhrien suojelu, tekijöiden syyttäminen ja tuomitseminen sekä toimien koordinointi. 

Tutustu

• Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä GREVIO:n Suomea koskeva arviointiraportti 3.12.2024 (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)
• Ihmisoikeuskeskuksen kooste GREVIO:n 3.12. antamista Suomea koskevista suosituksista
• Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon Suomea koskevat verkkosivut (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)
• Istanbulin sopimuksen teksti suomeksi (Finlex-palvelu)
• Ihmisoikeuskeskuksen raportointikierrosta koskeva lausunto (englanniksi)
• EU:n perusoikeusviraston, Euroopan tasa-arvoinstituutin ja Eurostatin tutkimustuloksia sukupuoleen perustuvasta väkivallasta (EU:n perusoikeusviraston verkkosivut, englanniksi)
• Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta -sivusto (Tilastokeskuksen verkkosivut)
• Naisiin kohdistuva väkivalta -sivusto (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut)

Lisätietoja

asiantuntija Leena Leikas, p. 09 432 3781, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi