Lausunto: itärajan raja-aitaa suunniteltaessa on huomioitava ihmisoikeudet

Ihmisoikeuskeskus antoi lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle hallituksen esityksestä neljänneksi lisätalousarvioksi. Lisätalousarviossa esitetään raja-aidan suunnittelemista ja rakentamista Suomen itärajalle. Kyse on aluksi pilottihankkeesta, jossa rakennetaan noin kolmen kilometrin pituinen testiaita. Myöhemmin on kuitenkin tarkoitus aidoittaa Suomen ja Venäjän välisestä rajasta 10–20 prosenttia.

Raja-aitaa suunniteltaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota aidan mahdollisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. Esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa sekä oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen asettavat reunaehtoja raja-aidan rakentamiselle. Euroopassa onkin kokemuksia siitä, kuinka raja-aidat ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisoikeuksien toteutumiseen.

EU:n ulkorajoille rakennetuilla raja-aidoilla pyritään torjumaan laitonta maahantuloa. Laittoman maahantulon torjumiseen tähtäävät toimet, kuten raja-aidan pystyttäminen, eivät kuitenkaan yleensä onnistu poistamaan laitonta maahantuloa, vaan ihmiset siirtyvät käyttämään vaikeakulkuisempia reittejä ja hyödyntämään ihmissalakuljettajia. Vaikeakulkuisemmat reitit ovat kuitenkin myös vaarallisempia, ja ihmisiä onkin kuollut yrittäessään ylittää EU:n maarajoja. Ihmissalakuljettajiin turvautuminen voi puolestaan altistaa hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle.

Suomen raja-aidalla pyritään myös varautumaan mahdolliseen hybridivaikuttamiseen. Voidaan kuitenkin kysyä, vaikuttaisiko raja-aitojen rakentaminen hybridivaikuttamiseen turvautuvaan toimijaan. Pahimmillaan hybridivaikuttaminen on raja-aitojen myötä vain vaarallisempaa vaikuttamisen välineenä käytetyille siirtolaisille.