Lausunto: Ihmisoikeuskeskus arvioi hallituksen Istanbulin sopimuksen väliraporttia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja antoi suositusehdotuksia sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi

Suomi sai vuonna 2020 Istanbulin sopimuksen osapuolten komitealta useita suosituksia Istanbulin sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi. Helmikuussa 2023 Suomi antoi osapuolten komitealle väliaikaisraportin suositusten toimeenpanon tilanteesta. Ihmisoikeuskeskuksella on yhteensä 18 suositusehdotusta Istanbulin sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi.

Ihmisoikeuskeskus korostaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä on tärkeätä kiinnittää huomiota intersektionaalisuuteen, jotta ilmiötä torjutaan kokonaisvaltaisesti. Ihmisoikeuskeskus huomauttaa, että eritysesti vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei osata tunnistaa eikä heidän väkivaltakokemuksiaan oteta tosissaan.

Ihmisoikeuskeskus on huolissaan siitä, ettei oikeusministeriö ole hallituskaudella onnistunut edistämään naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia. Lisäksi pakkoavioliiton erilliskriminalisointia ei vieläkään ole arvioitu hallitusohjelmakirjautuksesta huolimatta.

Suomi ei noudata Istanbulin sopimuksen velvoitteita turvakotipaikkojen osalta, minkä lisäksi turvakotien maantieteellinen kattavuus on edelleen riittämätön erityisesti Saamenmaalla. Tämän takia Ihmisoikeuskeskus suosittelee, että Suomi takaa Istanbulin sopimuksen edellyttämän määrän esteettömiä turvakotipaikkoja ympäri maata.

”Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen vakavampia ja laaja-alaisimpia ihmisoikeusongelmia, johon Suomi on viime vuosina pyrkinyt puuttumaan. Toiminta ei ole kuitenkaan ollut tarpeeksi määrätietoista ja kunnianhimoista kehityksestä huolimatta. Istanbulin sopimuksella on valtava merkitys ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja Suomen tulee noudattaa sopimuksen asettamia velvoitteita”, toteaa Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon rooleja, velvollisuuksia ja tehtäviä pitää selkeyttää lähisuhdeväkivallan torjumisessa. Ihmisoikeuskeskus edellyttääkin velvoittavia toimia lähisuhdeväkivallan työn rakenteiden parantamiseksi ja vastuiden selkeyttämiseksi eri toimijoiden välillä esimerkiksi lainsäädännön avulla.

Ihmisoikeuskeskus katsoo, että hallituksen pitää varmistaa, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tapaukset on tutkittava perusteellisesti ja ilman viivästyksiä uhrien ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyy vakavia haasteita, joihin hallituksen on puututtava välittömästi. Vaikka toistuvaa lähisuhdeväkivaltaa ei pitäisi ohjata sovitteluun, näin kuitenkin tapahtuu. Ihmisoikeuskeskuksen mielestä hallituksen tulisia arvioida poliisin valtuuksia ohjata tapauksia sovitteluun.

”Uhreille tarvittavien palvelujen järjestäminen ja väkivallan kitkeminen vaativat erityisesti pysyviä taloudellisia resursseja. Tämä lopulta kuitenkin maksaa itsensä takaisin, sillä pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa”, huomauttaa Rautio.

Tausta ja jatkoprosessi

Istanbulin osapuolten komitea käsittelee Suomen raportin sekä komitealle annetut lausunnot raporttiin liittyen kevään 2023 aikana. Osapuolten komitea hyväksyy päätelmänsä Suomen suositusten toimeenpanosta seuraavassa kokouksessaan kesäkuussa 2023.

Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen naisten oikeuksiin keskittyvä ihmisoikeussopimus. Sopimus tarkastelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ihmisoikeusnäkökulmasta.