Lausunnot tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksista: valtuutettujen toimivaltuudet ja syrjinnän uhrin oikeussuojakeinot yhä epäsuhtaiset

Tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu antoivat kevään 2022 aikana omat kertomuksensa eduskunnalle. Kertomukset annetaan neljän vuoden välein, ja ne tarjoavat eduskunnalle mahdollisuuden keskustella tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa.

Ihmisoikeuskeskus antoi kummastakin kertomuksesta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lausunnot ja osallistui valiokunnan kesäkuussa järjestämiin asiantuntijakuulemisiin. Ihmisoikeuskeskus kiinnittää lausunnoissaan huomiota erityisesti syrjinnän uhrin oikeussuojakeinojen erilaisuuteen ja katsoo, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännön kehittämistä tulisi vastaisuudessa tarkastella kokonaisuutena.

Ihmisoikeuskeskus muistuttaa, että tällä hetkellä syrjinnän uhrin oikeussuojakeinot sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen mahdollisuudet puuttua syrjintään riippuvat siitä, onko uhri kokenut syrjintää esimerkiksi sukupuolensa tai alkuperänsä perusteella, onko kyse risteävästä syrjinnästä, tai onko syrjintää ilmennyt työelämässä vai jollakin toisella elämänalueella. Keskuksen mukaan toimivaltuuksien ja oikeussuojakeinojen yhdenmukaistamiseksi tulisi muun muassa:

• osoittaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle toimivalta käsitellä työelämän syrjintätapauksia yhdenvertaisuuslain nojalla
• mahdollistaa risteävään syrjintään puuttuminen riippumatta siitä, käsitteleekö asiaa tasa-arvovaltuutettu vai yhdenvertaisuusvaltuutettu
• arvioida, tulisiko vireillepano-oikeutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa laajentaa tasa-arvolain nojalla niin, että myös yksilöillä olisi tämä oikeus
• lisätä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksiin mahdollisuus määrätä hyvitystä sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvoasioissa.

Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva hallituksen esitys yhdenvertaisuuslain muuttamiseksi saattaa muuttaa joitakin yllä mainittuja toimivaltuuksia.

Lisäksi Ihmisoikeuskeskus katsoo, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetuilla tulisi olla riittävästi voimavaroja sekä syrjintään puuttumiseen että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. On keskityttävä olemassa olevien toimijoiden vahvistamiseen sen sijaan, että perus- ja ihmisoikeusrakenteiden kehittäminen suuntautuu uusien toimijoiden perustamiseen.

Ihmisoikeuskeskuksen lausunnot pohjautuvat valtuutettujen kertomuksissaan esittämien havaintojen lisäksi keskuksen 9.6.2022 julkaisemaan, kansallisia perus- ja ihmisoikeustoimijoita koskevaan selvitykseen, jossa käsitellään muun muassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettuja.