Kansallista viittomakielen päivää Suomessa vietetään 12.2. vuosittain

Viittomakielen päivä on tarkoitettu kansallisten viittomakieltemme, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi.

Kansallista viittomakielen päivää Suomessa vietetään helmikuun 12. päivä. Viittomakielen päivä on tarkoitettu kansallisten viittomakieltemme, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi.

Viittomakielen päivää vietetään aina 12.2., joka kuurojenopetuksen isän C. O. Malmin (1826–1863) syntymäpäivä. Päivää juhlitaan nyt 11. kertaa.

Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteereiden mukaan vakavasti uhanalainen kieli ja se on vaarassa kadota.

YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta (vuodesta 2018 alkaen).

Seuraa 12.2.2020 suorana lähetyksenä viittomakielen päivän juhlaseminaari Valkeasta talosta klo 12-16

Viittomakieli ja viittomakieliset (lähde Oikeusministeriö)

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakieli voi kuitenkin olla henkilön äidinkieli myös silloin, kun ainakin toinen vanhemmista tai joku vanhemmista sisaruksista on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien.

Suomen Kuurojen liiton mukaan Suomessa on noin 10 000–14 000 viittomakielentaitoista henkilöä, joista noin 4 000–5 000 on kuuroja.

Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki. Viranomaisille asetetaan laissa velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Viittomakielilailla pyritään myös lisäämään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tarkemmat säännökset esimerkiksi viittomakieltä käyttävien oikeudesta saada tulkkipalveluita ovat edelleen eri hallinnonalojen lainsäädännössä.

Viittomakielisen määritelmää ei ole viittomakielilaissa sidottu henkilön kuulovammaisuuteen. Viittomakielilaki koskee molempia Suomen kansallisia viittomakieliä, sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomenruotsalaisen viittomakielen puhujia on hyvin vähän, ja kieli on vakavasti uhanalainen.

Lue lisää viittomakielistä ja kielellisistä oikeuksista oikeusministeriön verkkosivuilta https://oikeusministerio.fi/viittomakielet

Viittomia verkossa

Viittomakielisiä tai viittomakielelle tulkattuja lähetyksiä YLE Areenalla 

Ihmisoikeuskeskuksen viittomakielen päivän teemasivu