Julkaisutiedote: Selvitys perustuslain 106 §:n etusijasäännöksestä ja ilmeisen ristiriidan vaatimuksesta

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle? käsittelee perustuslain 106 §:n etusijasäännökseen liitty­viä muutostarpeita, jotka liittyvät ilmeisyyden vaatimukseen.

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle? käsittelee perustuslain 106 §:n etusijasäännökseen liitty­viä muutostarpeita, jotka liittyvät ilmeisyyden vaatimukseen. Selvityksessä on tutkittu tuo­mioistuinten ratkaisuja, joissa tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut ilmeisen ristiriidan pe­rustuslain ja lain säännöksen soveltamisen vä­lillä. Selvityksessä on esitelty ratkaisuista esiin nousevia havaintoja, kuten että kaikki ratkaisut koskevat perusoikeuksia, puolet ratkaisuista ovat äänestysratkaisuja ja että ratkaisujen määrä on varsin harvalukuinen. Selvityksessä on käsitelty myös vuonna 2011 voimaan tulleen perustuslain muutoksen valmistelun yhteydessä esitettyjä kantoja sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä ilmeisyyden vaatimuksen tarpeellisuudesta ja perusteltavuudesta.

Perustuslain etusijasäännöksen ja ilmeisen ristiriidan vaatimuksen poistamisen puolesta puhuu erityisesti se seikka, että tuomioistuimen kynnys jättää soveltamatta perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa lain säännöstä on ilmeisyyden vaatimuksen vuoksi tällä hetkellä korkeampi kuin tuomioistuimen kynnys jättää soveltamatta lain säännöstä, joka on ristiriidassa EU-oikeuden tai kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Toisaalta ilmeisyyskriteerin säilyttämisen puolesta puhuvana seikka­na on korostettu vallanjakoa lainsäätäjän ja tuomioistuimen välillä sekä lainsäätäjän en­sisijaisuutta suhteessa tuomioistuimeen sekä tuomioistuimen itserajoitusta suhteessa lainsää­täjään.

Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden merkitys kansallisessa oikeuskäytännössä on kasvanut ja tuomioistuimet viittaavat erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimukseen aiempaa enemmän. On tärkeää, että Suomessa tuomiois­tuimet pystyvät vastaamaan kasvavaan kan­sainväliseen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kehitykseen ja valtiosääntöoikeuden kansainvä­listymiseen sekä turvaamaan perus- ja ihmisoi­keuksia niiden mukaisesti. Jos tuomioistuimet voisivat ratkaista perustuslain 106 §:n alaan kuuluvat ristiriidat ilman ilmeisyyden vaatimuk­sen mukanaan tuomaa ristiriidan kategorisoin­tia ja itserajoitusta, ne voisivat joustavammin seurata kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ristiriitatilanteita ratkaistessaan. Ilmeisyyden vaatimuksen poistaminen ei tarkoittaisi tuomio­istuimen toimivallan kasvua suhteessa lainsää­täjään, sillä lainsäätäjän ja perustuslakivaliokun­nan toteuttama abstrakti perustuslainmukai­suuden arviointi säilyisi. Myös tuomioistuimen arvioinnissa perusoikeusmyönteinen tulkinta säilyisi ensisijaisena keinona ristiriidan ratkaise­miseen.

Ruotsin- ja englanninkieliset versiot selvityksestä julkaistaan elokuussa.

Lisätiedot:

Maija Hirvi, avustava asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus

maija.hirvi@ihmisoikeuskeskus.fi, +358 9 432 3782

Sirpa Rautio, johtaja, Ihmisoikeuskeskus

sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi, +358 9 432 3780