IOV: Työpajoja ihmisoikeusvaltuuskunnan kokouksessa syyskuussa

Ihmisoikeusvaltuuskunnan syyskuun kokouksessa aloitettiin uusi toimintamuoto järjestämällä kolme työpajaa. Työpajoissa kuultiin monipuolisesti asiantuntijoiden esityksiä ja keskusteltiin ongelmakohdista ja mahdollisista keinoista ongelmien ratkaisemiseksi.

Osana kansallista ihmisoikeusinstituutiota on 38-henkinen asiantuntijoista koostuva Ihmisoikeusvaltuuskunta. Valtuuskunta kokoontuu 4 kertaa vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä.

Syyskuun kokouksessa aloitettiin uusi toimintamuoto järjestämällä kolme työpajaa. Työpajoissa kuultiin monipuolisesti asiantuntijoiden esityksiä ja keskusteltiin ongelmakohdista ja mahdollisista keinoista ongelmien ratkaisemiseksi. Yhdessä mietittiin myös mitä Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta voisivat tehdä näiden asioiden edistämiseksi.

Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden oikeusavun toteutuminen käytännössä

1. Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistaminen on ollut haasteellista.
2. Oikeusapu ja oikeus oikeusavustajaan ovat tärkeitä erityisesti turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheessa.  Hakijan uskottavuus kärsii, jos oikeat asiat eivät tule ajoissa esille turvapaikkapuhutteluissa.
3. Tarvetta on objektiiviselle ja asialliselle tiedottamiselle luotettavalta taholta.
4. Yksityisen oikeusavustajan enimmäispalkkio on muutettu kiinteäksi. Asiakohtainen palkkio on kiinteä työmäärästä riippumatta ja se on käytössä vain kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Asiakohtaisesta palkkioperusteesta tulisi luopua, sillä asiamiehenä toimivalla lupalakimiehellä ja asianajajalla ei ole mahdollisuutta saada korvausta tosiasiasiallisesta tehdystä työstä.
5. Oikeusministeriö on laatimassa selvitystä turvapaikanhakijoiden oikeusavusta sekä oikeusavun saajista yleisesti. Selvitys toteutetaan vuonna 2018.

Vammaiskentän toimijoiden roolit YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa ja seurannassa

1. Ensimmäinen määräaikaisraportin luonnos lähetetään lausuntokierrokselle, myös kuulemistilaisuuksia on tarkoitus järjestää.
2. Kyseessä hallituksen raportti, mutta mukana myös järjestöjen näkemyksiä. Sanamäärä kuitenkin tiukka, joten on suositeltavaa, että järjestöt laativat rinnakkaisraportteja.
3. VANE:n järjestökyselyn mukaan keskeisiä vammaisten kohtaamia ongelmia ovat esteettömyys ja saavutettavuus, itsenäinen elämä ja toimeentulo.
4. VANE:n haasteita on muun muassa poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisessä.
5. Vallitsevien asenteiden seuranta tärkeää myös vammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä (ruotsi, saamen kielet, viittomakieli)

1. Tieto oikeuksista vähemmistökielen käyttäjille ja palveluntarjoajille
2. Myönteisen yleisen asenneilmapiirin edistäminen
3. Näkyvyyden lisääminen/luonteva asiointi vähemmistökielillä mm. kielilippuja käyttämällä
4. Koordinointi virastoissa, laitoksissa, palveluntuottajissa, että tiedetään ketkä osaavat vähemmistökieliä
5. Kielellisten oikeuksien riittävä huomioiminen SOTE- ja maakuntauudistuksessa sekä ulkoistamisen yhteydessä

Liitteenä raportit työpajojen keskusteluista sekä niissä esitettyjä aineistoja.

Seuraavan kerran Ihmisoikeusvaltuuskunta kokoontuu joulukuussa.