Ihmisoikeusvaltuuskunta: naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on Suomessa yhä aliresursoitua

Ihmisoikeusvaltuuskunta ilmaisee huolensa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisen puutteista.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on Suomessa yhä aliresurssoitua – kansainvälinen asiantuntijaryhmä (GREVIO) tarkastaa parhaillaan Suomen tilannetta

• Suomalaisnaisista 47 % kertoi joutuneensa fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi yli 15-vuotiaana EU:n perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaisemassa laajassa tutkimuksessa. EU-maista vain Tanskassa luku oli Suomea korkeampi (52 %).

• Naisiin kohdistuva väkivalta on tällä hetkellä toiseksi vakavin yleiseen turvallisuuteen vaikuttava tekijä sisäministeriön selvityksen perusteella.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan Suomessa tehokkaampia toimia. Ihmisoikeusvaltuuskunta vaatii, että seuraavalla hallituskaudella työlle taataan nykyistä kattavammat resurssit ja että toimintaa valvomaan perustetaan erityinen kansallinen taho.

”Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista Suomessa. Ongelma olisikin otettava nyt vakavasti ja annettava väkivallan vastaiseen työhön ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon riittävät resurssit”, Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara painottaa.

Suomi sitoutui vuonna 2015 Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvova GREVIO-asiantuntijaryhmä (Euroopan neuvosto) vierailee tällä viikolla Suomessa kuulemassa, miten sopimuksen velvoitteita on noudatettu.

”Suomi on saanut lukuisia suosituksia kansainvälisiltä sopimusvalvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan osalta. Istanbulin sopimus on siten Suomelle erityisen tärkeä, ja sopimuksella onkin jo ollut positiivisia vaikutuksia. Sen täytäntöönpanoa pitää kuitenkin vahvistaa ja kansainvälisen valvonnan lisäksi kotimaan valvontaa pitää tehostaa”, Ihmisoikeusvaltuuskunnan puheenjohtaja, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio muistuttaa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan kitkemiseen suunnattavien resurssien kohdentamisessa on otettava huomioon, että palveluita on saatavilla riittävästi eri kielillä ja että vähemmistöjen ja vammaisten henkilöiden erityistarpeet huomioidaan toimenpiteitä suunniteltaessa. Lisäksi on taattava, että palvelut ovat maantieteellisesti kattavia.

Tiedote, kannanotto ja taustamuistio liitteenä.

Lue lisää:

Ihmisoikeuskeskuksen lausunto Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanosta GREVIO asiantuntijaryhmälle 3.7.2018

Istanbulin sopimus (FINLEX)

Euroopan neuvoston sivusto Istanbulin sopimuksesta ja sen täytäntöönpanon valvonnasta

Suomen kansallinen Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018-2021
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:16
 

THL:n sivusto naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen (STM)

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö (THL)

Violence against women: an EU-wide survey. Main results report
Euroopan perusoikeusviraston (FRA) raportti 2014