Ihmisoikeusvaltuuskunta keskusteli oikeusvaltion tilasta, anti-gender-liikehdinnän ja rasismin vaikutuksista sekä elinkustannuskriisin seurauksista
27.9.2024
Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta kokoontui 23. syyskuuta nelivuotiskautensa ensimmäiseen retriittiin keskustelemaan oikeusvaltiokysymyksistä, anti-gender-liikehdinnän, rasismin ja rakenteellisen syrjinnän vaikutuksista sekä elinkustannuskriisin seurauksista vammaisten ja ikääntyneiden elämään.
Oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen kohdistuu Suomessa poikkeuksellisia ongelmia, jotka voivat heikentää tuomioistuinten vakautta, median vapautta, eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden asemaa osana laillisuutta sekä perusoikeuksien turvaamista yhteiskunnan murroksessa.
”Uutena ilmiönä on normaaliaikojen ja poikkeusaikojen rajan hämärtyminen. Lisäksi pitäisi tunnistaa, että laillisuuteen kuuluu kansallisen sääntelyn ohella ylikansallinen normisto, johon on sitouduttu”, julkisoikeuden professori Janne Salminen muistutti valtuuskunnalle oikeusvaltion haasteita käsittelevässä puheenvuorossaan.
Anti-gender-liikehdinnästä, rasismista ja haitallisesta informaatiovaikuttamisesta valtuuskunnalle kertoi akatemiatutkija Julian Honkasalo Helsingin yliopistosta.
Oikeistopopulistisen ja antifeministisen anti-gender-liikehdinnän tavoitteena on useissa maissa murentaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien ihmisoikeussopimusten vaikuttavuutta. Toimijoina ovat niin yksittäiset ryhmät ja organisaatiot, järjestäytyneet viharyhmät kuin sosiaalista mediaa käyttävät yksityishenkilöt. Liikehdinnän kannattajat hyödyntävät näennäisargumentteja, disinformaatiota ja manipuloiviin virheargumentteihin perustuvaa keskustelutyyliä.
"Sukupuolittunut naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe on myös ihmisoikeusongelma. Kyse ei ole ainoastaan yhdestä marginaaliryhmästä, sillä vihapuheen kohdistuessa esimerkiksi naisiin, se paljastaa samalla yleistä pyrkimystä kaventaa oikeuksia. Vihapuhetta voidaan tarkastella myös poliittisena kysymyksenä, johon voi puuttua ja vaikuttaa”, akatemiatutkija Honkasalo korosti.
Keskusteluteemojen viimeisenä alustuksena kuultiin edunvalvontapäällikkö Anne Perälahtea SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä elinkustannuskriisin ja sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin ja vammaisiin.
Retriittinsä yhteydessä ihmisoikeusvaltuuskunta tapasi myös Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O’Flahertyn ja keskusteli ajankohtaisista perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä osana valtuutetun ensimmäistä Suomen maavierailua, joka keskittyi erityisesti romanien oikeuksiin ja rajakysymyksiin.
Lisätietoja
johtaja Jarna Petman, 09 432 3780, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi
asiantuntija Leena Leikas, 09 432 3781, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi
Mikä ihmisoikeusvaltuuskunta?
Ihmisoikeusvaltuuskunta on Ihmisoikeuskeskuksen laajapohjainen yhteistyöelin, jonka jäseninä toimii noin 40 ihmisoikeusalan asiantuntijaa. Vakituisina jäseninä ovat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja. Valtuuskunta edistää eri toimijoiden välistä tiedonkulkua ja käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä. Valtuuskunta on osa kansallista ihmisoikeusinstituutiota ja keskuksen tärkein yhteistyön, vaikuttamisen ja viestinnän kanava. Sen toimikausi on neljä vuotta.