Valtioneuvosto on hyväksynyt eduskunnalle annettavan ihmisoikeusselonteon 30.10.2014.

Ihmisoikeusselonteko painottaa pitkäjänteistä toimintaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Ulkoasiainministeriö 30.10.2014

Tiedote
242/2014

Hallitus hyväksyi tänään eduskunnalle annettavan ihmisoikeusselonteon, jossa arvioidaan sekä kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa että perus- ja ihmisoikeuksien toimeenpanoa Suomessa. Edellisen ihmisoikeuspoliittisen selonteon valtioneuvosto antoi eduskunnalle vuonna 2009.

Selonteko painottaa pitkäjänteistä toimintaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lisäksi tärkeitä periaatteita ja lähtökohtia valtioneuvoston toiminnassa ovat ihmisoikeuksien kattavuuden ja yleismaailmallisuuden turvaaminen sekä kansalaisyhteiskunnan vahvat osallistumisoikeudet.

Useiden muiden maiden ihmisoikeuskatsauksista poiketen selonteossa käsitellään yhdessä sekä kansallisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä että kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa. Valtioneuvosto painottaa kansallisen ja kansainvälisen toiminnan keskinäistä yhteyttä ja samansuuntaisuutta. Omina osioinaan käsitellään sanavapauden turvaamista ja vihapuheen poiskitkentää, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (LHBTI) perus- ja ihmisoikeuksia, vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täytäntöönpanoa.

Kansainvälisessä toiminnassa painottuvat naisten oikeudet, vakavimpiin syrjinnän muotoihin puuttuminen sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisoikeudet ja päätöksenteon avoimuus. Suomi painottaa kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanoa ja tehokasta valvontaa. Aseellisen väkivallan käytön ehkäisy edellyttää riittävän varhaista ja selkeää puuttumista vähemmistöjen oikeuksien ja muiden ihmisoikeuksien loukkauksiin. Ihmisoikeusloukkauksiin tulee puuttua kaikkialla samalla johdonmukaisuudella. Suomi pitää ihmisoikeuskysymyksiä esillä säännönmukaisesti osana muiden maiden kanssa käytävää poliittista yhteydenpitoa.

Selonteossa tuodaan esiin Euroopan unionin kasvanutta merkitystä perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä unionin sisällä ja kansainvälisesti. EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistaminen on Suomelle tärkeä tavoite. EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistaminen on Suomelle tärkeä tavoite. Suomi tukee EU:n mahdollisimman nopeaa liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä EU:n perusoikeusviraston aseman vahvistamista entisestään.

Valtioneuvosto katsoo, että tulevalla hallituskaudella tulisi valmistella Suomen toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jonka painopisteet tulisi määritellä jo hallitusohjelmassa. Jo vakiintunutta valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston toimintaa tulee jatkaa. Valtioneuvosto käynnistää vielä tällä hallituskaudella selvityksen kansallisten perus- ja ihmisoikeustoimijoiden asemasta, työnjaosta ja resursoinnista.

Selonteon valmistelussa kuultiin monipuolisesti kansalaisjärjestöjä, laillisuusvalvojia sekä muita perus- ja ihmisoikeusasiantuntijoita. Oikeusministeriön otakantaa.fi -palvelussa olleeseen perus- ja ihmisoikeuskyselyyn vastasi lähes tuhat henkilöä.

Lisätietoja: Ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari, ulkoasiainministeriö puh. 0295 350 974, sekä neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen , oikeusministeriö puh. 0295 150 454 (EU- ja kansalliset asiat)