Ihmisoikeuskeskuksen lausunto oikeusministeriölle Saamelaiskäräjälain uudistusehdotuksista
17.7.2018
Ihmisoikeuskeskuksen näkemyksen mukaan esitys sisältää useita hyviä ja välttämättömiä uudistuksia. Esityksessä on kuitenkin myös puutteita mm. vaikutusten arvioinnissa ja saamelaiskäräjien resurssien määrässä.
Ihmisoikeuskeskus antoi 13.7.2018 lausunnon oikeusministeriölle saamelaiskäräjälain uudistusehdotuksesta.
Ihmisoikeuskeskus toteaa lausunnossaan mm. että saamelaisten itsemääräämisoikeuden korostaminen vaaliluetteloon hyväksymisen yhteydessä noudattaa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten ja alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden näkemyksiä. Lailla ei pyritä määrittelemään saamelaisuutta, vaan ainoastaan vaaliluetteloon merkitsemisen perusteet. Uudistuksella parannetaan yksilön oikeusturvaa perustamalla itsenäinen ja riippumaton oikaisulautakunta käsittelemään mahdollisia valituksia vaaliluettelon osalta.
Ehdotuksella lisätään saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisen edistäminen ja ehdotetaan saamelaiskäräjien vuosikertomus annettavaksi valtioneuvoston sijaan suoraan eduskunnalle. Molemmat ehdotukset edistävät aiempaa laajempaa keskustelua saamelaisasioista niin eduskunnassa kuin yhteiskunnassa yleisestikin.
Ihmisoikeuskeskus pitää myös yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuuden nykyistä selkeämpää sisällyttämistä lakiin merkittävänä parannuksena. Nykyisin käytännöt ovat liian vaihtelevia ja riittämättömiä.
Parannettavaa Ihmisoikeuskeskus näkee lakiehdotuksessa mainitun huomattavan haitan määrittelyssä, eri toimien vaikutusten arviointiprosesseissa sekä erityisesti saamelaiskäräjien resursseissa. Lakisääteisten tehtävien lisääminen sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuuden laajempi toteuttaminen aiheuttaa paineita saamelaiskäräjien hallinnolle. Myös tulevan maakuntauudistuksen huomioiminen yhteistoiminnan osalta tulisi huomioida esityksessä.
Lopuksi Ihmisoikeuskeskus muistuttaa, että Suomessa on käytössä kolme saamelaiskieltä ja näiden kaikkien edistäminen ja ylläpito on välttämätöntä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi yhdenvertaisesti.
Ihmisoikeuskeskuksen lausunto liitteenä.
Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto
Saamelaisilla on perustuslain 121 §:n 4 momentin mukaan saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto kuten lailla säädetään. Perustuslain 17 §:n 3 momentissa saamelaisille turvataan oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain säännökset muodostavat saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustan. Tarkemmin asiasta säädetään saamelaiskäräjistä annetulla lailla, jäljempänä saamelaiskäräjälaki, joka tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 1996.
Saamelaiskäräjälain uudistamisen taustaa
Vuonna 2012 oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan saamelaiskäräjälakia. Työryhmän mietinnön (55/2013) pohjalta annettiin hallituksen esitys (HE 167/2014 vp) lain uudistamiseksi. Perustuslakivaliokunta antoi mietintönsä (PeVM 12/2014 vp). Hallitus kuitenkin peruutti esityksensä maaliskuussa 2015.
Marraskuussa 2017 oikeusministeriö asetti toimikunnan uudistamaan saamelaiskäräjälakia. Komitean työ on perustunut perusoikeuksiin, muihin perustuslain asettamiin velvoitteisiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen. Apuna on käytetty myös aikaisemmin tehtyjä selvityksiä, lausuntoja ja mietintöjä.
Toimikunnan työn tuloksena on lausuntokierrokselle lähetetty hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu luonnos saamelaiskäräjälainuudistamiseksi. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Linkki oikeusministeriön tiedotteeseen (19.6.2018) toimikunnan työstä ja lainsäädäntömuutosehdotuksista
Linkki oikeusministeriön saamelaiskäräjälain uudistushankkeeseen