Ihmisoikeuskeskuksen hankkeita syksyllä 2020
8.10.2020
Ihmisoikeuskeskuksessa on meneillään useita hankkeita perus- ja ihmisoikeuksien seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä oikeuksiin liittyvän osaamisen ja tietoisuuden vahvistamiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisessä toiminnassa.
1 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN
Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja ihmisoikeusselonteko
Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto jatkaa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman (2020-2023) valmistelua. Ihmisoikeuskeskus on mukana verkostossa asiantuntijana ja verkoston alatyöryhmässä kehittämässä indikaattoreita, seurantaa ja tietopohjaa. Tämän työn rinnalla Ihmisoikeuskeskus jatkaa oman seurantatyön kehittämistä. Työryhmän on tarkoitus antaa ehdotuksensa loppuvuodesta 2020.
Tietoa PIO-toimintaohjelmasta OM:n sivuilla
Ulkoministeriön johdolla työstetään valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa (2021), joka linjaa valtioneuvoston toimintaa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä kansallisella, EU- ja kansainvälisellä tasolla. Selontekoa varten on koostettu tietoa viranomaisilta, laillisuusvalvojilta ja muilta tahoilta ja järjestetty kuulemistilaisuuksia. Ihmisoikeuskeskus on osallistunut useisiin kuulemisiin ja pitänyt puheenvuoron selonteon valmistelua tukevassa kokouksessa, jossa käsiteltiin digitalisaatiota, tietoa ja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuskeskus on nostanut esiin kuulemisissa mm. oikeusvaltioon liittyviä näkökohtia, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden paremman huomioimisen sekä ikääntyvien oikeudet teemana, jossa Suomi voisi olla vahvemmin mukana. Selonteko annettaneen eduskunnalle kevätkaudella.
Edellinen ihmisoikeusselonteko (2014)
UMI Haaviston puhe 10.9. kuulemistilaisuudessa
Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistäminen opettajien koulutuksessa
Ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta edistävän hankkeen toinen vaihe Helsingin yliopistossa on lähtenyt käyntiin suunnitellusti: erikoiskurssi kehittyy, tutkimusyhteistyötä edistetään, korkeakouluverkostoa koordinoidaan ja ihmisoikeuskoulutusten suunnittelu on käynnistetty yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa (ml. vammaisten henkilöiden oikeudet ja alkuperäiskansakysymykset). Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön rahoittama hanke tukee erityisesti demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämistä opettajankoulutuksessa. Hanke jatkuu 31.7.2021 saakka.
Osana yhteishanketta Ihmisoikeuskeskus laatii syksyn aikana koulutusmateriaalia vammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta koulutukseen. Erityisenä kohderyhmänä ovat koulutusalan ammattilaiset, opettajat ja opettajaksi opiskelevat. Koulutusmateriaalin tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietoisuutta vammaisyleissopimuksesta, inklusiivisen opetuksen oikeusperustasta ja selkeyttää, mitä inklusiivinen opetus tarkoittaa. Hanke vahvistaa pedagogista lähestymistapaa keskuksen koulutustyössä ja materiaaleissa.
Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus IOK:n sivuilla
Perus- ja ihmisoikeudet asumispalveluissa -hanke
Ihmisoikeuskeskus on yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen vammaistiimin kanssa tehnyt yhteishanketta, jonka tavoitteena on tukea erityisesti kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden johtoa ja henkilökuntaa vahvistamaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Hankkeessa on laadittu asumisyksiköiden toimintaa ohjaava arviointityökalu, jota testataan syksyn aikana. Työkalu on tarkoitus julkaista vielä tämän vuoden aikana.
Ikääntyneiden itsemääräämisoikeus hoivapalveluissa -koulutushanke
Ihmisoikeuskeskus on käynnistänyt myös toisen hankkeen itsemääräämisoikeuden toteutumisen vahvistamiseksi. Valviran ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa yhteistyönä tehdään pilottihanke, jonka tarkoituksena on edistää ikääntyneiden asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä tehostetun palveluasumisen tuottajien kanssa. Toteuttamistapana on hankkeeseen valikoitavien yksiköiden henkilökunnan, esimiesten ja vastaavien lääkärien kouluttaminen. Hankkeen myötä valmistuvaa koulutusmateriaalia on tarkoitus jatkossa hyödyntää laajemmin myös muissa asumispalveluyksiköissä.
Hanke käynnistyy tänä syksynä kyselyllä, joka kohdistetaan pilottiin osallistuvien yksiköiden henkilökunnalle, esimiehille ja vastaaville lääkäreille. Kyselyllä kartoitetaan henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa ja sitä käytetään pohjana tulevalle koulutusmateriaalille.
COVID-19-valokuvanäyttely ja keskustelutilaisuus
Ihmisoikeuskeskus järjestää Helsingin päärautatieaseman pop up -kulttuurihallissa (entinen lippuhalli) COVID-19-aiheisen valokuvanäyttelyn 7.-23.12.2020. Kuvat ovat osa valokuvataiteilija Johanna Kareen Katso Ihminen -näyttelykonseptia. Näyttelyn avajaisissa järjestetään mielenterveysteemainen keskustelu, jota vetää näyttelyn suojelija Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri. Tilaisuutta voi seurata myös verkon kautta.
Valokuvaaja Johanna Kareen sivut
2 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN SEURANTA
Perusoikeusbarometri
Ihmisoikeuskeskus viimeistelee parhaillaan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa kansallista perusoikeusbarometriä, jossa tarkoituksena on selvittää vammaisten henkilöiden ja eri kielivähemmistöjen (ruotsin-, venäjän- ja arabiankieliset) kokemuksia perusoikeuksista. Tulokset julkaistaan syksyn aikana. Ihmisoikeuskeskus julkaisee lisäksi kaksi lyhyttä yhteenvetoraporttia tutkimuksen tuloksista. Toisen teemana on vammaiset ja toimintarajoitteiset, ja toisen teema on yleisempi oikeustietoisuus. Perusoikeusbarometri on tehty rinnakkain EU:n perusoikeusviraston Fundamental Rights Surveyn kanssa ja se metodologiaa ja kysymyksiä noudattaen. Survey tehtiin kaikissa EU-jäsenmaissa ja osa sen tuloksista on jo julkaistu. Tutkimus on osa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanoa.
Perusoikeusbarometri-hankkeesta OM:n sivuilla
SIHTI-hanke yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisesta
Suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuuta arvioiva SIHTI-hanke on edennyt tulosten analyysivaiheeseen ja täydentävien haastattelujen tekemiseen. Tutkimuksen raportti valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä ja tulokset julkistetaan vuoden 2021 alussa.
Ihmisoikeuskeskus on mukana toukokuussa käynnistyneessä SIHTI-tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on arvioida, miten ihmisoikeusvastuu toteutuu suomalaisyrityksissä, eli miten ne ovat toimeenpanneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Mukana tarkastelussa on noin 80 suomalaisyritystä. SIHTI on Valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminnan alainen hanke. Hankkeen konsortiossa on Ihmisoikeuskeskuksen lisäksi Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteinen yritysvastuun tutkimus- ja kehitysinstituutti (päävastuutaho), FIANT Consulting Oy ja 3bility Consulting.
Selvitys YK:n ihmisoikeussopimusten vaikutuksista eri maissa
Vuonna 2001 Christof Heyns and Frans Viljoen Pretorian yliopistosta julkaisivat selvityksen YK:n ihmisoikeussopimusten ja sopimusvalvontaelinten toiminnan kansallisista vaikutuksista 20:ssä YK:n jäsenmaassa (ml. Suomi). Nyt julkaisusta on tekeillä päivitetty versio. Ihmisoikeuskeskus on valmistellut tekstin Suomen osalta, ja työtä varten palkattiin asiantuntija, OTT Merja Pentikäinen. Selvitystä varten haastateltiin laajasti muun muassa eri ministeriöiden asiantuntijoita, tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Uusi julkaisu kattaa samat 20 valtiota kuin aiempi selvitys ja käy läpi kehitystä viimeisten 20 vuoden ajalta. Selvitys julkaistaan vuoden 2021 alkupuolella.
Lausunto Suomen TSS-raportista ja TSS-tilaisuus
Ihmisoikeuskeskus jätti oman lausuntonsa Suomen taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) oikeuksia koskevasta raportista 31.8.2020. Keskeisin huomio oli, että tietoa ei aina ole saatavilla haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, jolloin he helposti jäävät myös raportoinnin ulkopuolelle. Tietopohjaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on vahvistettava.
TSS-komitea joutui lykkäämään määräaikaisraporttien käsittelyä koronatilanteen takia, ja Suomen raportti käsitellään näillä näkymin komitean 69. istunnossa 15.2.-5.3.2021. Suositukset Suomelle julkaistaneen 5.3.2021. Ihmisoikeuskeskus oli suunnitellut järjestävänsä yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa marraskuussa 2020 tilaisuuden, jossa käsiteltäisiin komitean loppupäätelmiä ja suosituksia ja TSS-oikeuksien merkitystä yleisesti. Tilaisuus siirretään järjestettäväksi keväälle 2021.
Ihmisoikeuskeskuksen lausunto TSS-raportista
Suomen määräaikaisraportointi KP-sopimuksesta
Suomen seitsemäs raportti YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia (KP) koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta annettiin huhtikuussa 2020. YK:n KP-komitea on myös lykännyt määräaikaisraporttien käsittelyä. Suomen raportti käsitellään oletettavasti vuoden 2021 kuluessa. Ihmisoikeuskeskus lausuu raportista ennen sen käsittelyä komiteassa.
Tietoa määräaikaisraportoinnista Ihmisoikeuskeskuksen sivuilla
Lausunto YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimusluonnoksesta
Ihmisoikeuskeskus antoi lausunnon YK:n ihmisoikeuksia monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa koskevasta sopimusluonnoksesta, jota käsitellään YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisen hallitustenvälisen työryhmän istunnossa lokakuussa. Ihmisoikeuskeskus arvioi lausunnossaan, että yleisesti ottaen uudessa sopimusluonnoksessa on otettu kiitettävästi huomioon useita suosituksia, joita eri osapuolet ovat nostaneet esille käsittelyn aikana. Sopimusluonnos onkin kehittynyt monin paikoin aiempia versioita vahvemmaksi ja selkeämmäksi. Hyvästä kehityksestä huolimatta sopimusteksti kaipaa vielä monin paikoin täsmentämistä ja täydentämistä. Ihmisoikeuskeskus pitää myös edelleen tärkeänä sitoa sopimus läheisesti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UN Guiding Principles on Human Rights and Business, UNGP).
Lausunto YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimusluonnoksesta
Lausunto EU:n perusoikeusoikeusviraston perustamisasetuksen muuttamisesta perustuslakivaliokunnalle
Perustuslakivaliokunta pyysi Ihmisoikeuskeskukselta lausuntoa valtioneuvoston eduskunnalle antamasta kirjelmästä, joka koski komission ehdotusta Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) perustamisesta annetun asetuksen muuttamista. Ihmisoikeuskeskus pitää lausunnossaan valtioneuvoston kantoja ja tavoitteita hyvin perusteltuina ja on samaa mieltä siitä, että on erityisen tärkeää selkeyttää viraston perustamisasetusta siten, että perusoikeusvirasto toimii täysipainoisesti myös poliisiyhteistyön ja rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön aloilla. Ihmisoikeuskeskus kannattaa myös asetuksen ehdotuksia, joilla vahvistetaan perusoikeusviraston hallintoa.
Viraston arviointia ehdotetaan asetuksessa muutettavaksi siten, että komissio suorittaa viraston arvioinnin viiden vuoden välein. Ihmisoikeuskeskuksen lausunnon mukaan ehdotettu muutos saattaa vaarantaa hallintoneuvoston osallistumisen viraston arviointiprosessiin jatkossa. Suomen pitäisikin jatkoneuvotteluissa pyrkiä varmistamaan se, että hallintoneuvostolla on myös uuden asetuksen voimaantulon jälkeen asetuksessa säädeltynä tehtävänä osallistua viraston arviointiin.
Perustuslakivaliokunnan lausunto
EU:n perusoikeusvirastolta raportti kansallisista ihmisoikeusinstituutioista
EU:n perusoikeusvirasto (Fundamental Rights Agency, FRA) julkaisi syyskuussa raportin Strong and effective NHRIs: challenges, promising practices and opportunities, joka esittelee kootusti tietoa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden (NHRI) asemasta ja toiminnasta EU:ssa, Pohjois-Makedoniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Selvitystä varten on tarkasteltu kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kehitystä ja haasteita vuosina 2010-2020. Raportin tarkoituksena on vahvistaa ihmisoikeusinstituutioiden asemaa ja vaikuttavuutta.
Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution muodostavat Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta sekä eduskunnan oikeusasiamies. Suomen osalta raportissa mainittiin Ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset hallituskaudelle 2019-2023 hyvänä esimerkkinä eteenpäin katsovista kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden suosituksista hallitukselle. Ihmisoikeuskeskus yhdessä OM:n ja EU:n perusoikeusviraston kanssa järjestää raporista tilaisuuden 16.11.2020.
Perusoikeusviraston raportti kansallisista ihmisoikeusinstituutioista
ENNHRI:n oikeusvaltioraportti ja EU:n komission oikeusvaltioraportti
Osallistuimme toukokuussa ENNHRI:n kokoamaan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden oikeusvaltioraporttiin, joka toimitettiin Euroopan komission oikeusvaltiotarkasteluun (RoL Review Cycle). Komissio pyysi hallitusten lisäksi järjestöiltä ja muilta oikeusvaltiotoimijoilta tietoa muutamista oikeusvaltiolle keskeisistä teemoista (justice, checks and balances, media, corruption). Ihmisoikeuskeskus kirjoitti ENNHRI:n raportin Suomen-osuuden. Euroopan komission raportti, jossa on myös Suomea koskevia suosituksia, julkaistaan arviolta 29.9.2020.
Raportti pandemian vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksiin ja raportti perus- ja ihmisoikeustoimijoiden havainnoista
Ihmisoikeuskeskuksessa on parhaillaan työn alla kaksi raporttia, joista toinen koskee koronapandemian vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen Suomessa. Toinen julkaisu keskittyy perus- ja ihmisoikeustoimijoiden havaintoihin oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ensimmäinen vastaava kooste julkaistiin huhtikuussa.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa - koottuja havaintoja
3 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Tuomas Ojanen ja Leena Leikas EU:n perusoikeusviraston hallintoneuvostoon
Valtiosääntöoikeuden professori, Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen Tuomas Ojanen valittiin heinäkuussa EU:n perusoikeusviraston (FRA) hallintoneuvoston jäseneksi ja Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Leena Leikas varajäseneksi kaudelle 2020-2025. Jäsenyydet hallintoneuvostossa jatkavat osaltaan Ihmisoikeuskeskuksen ja eduskunnan oikeusasiamiehen tiivistä yhteyttä perusoikeusvirastoon.
EU:n perusoikeusvirasto tuottaa riippumatonta tutkimustietoa perusoikeuskysymyksistä EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille. Hallintoneuvosto linjaa perusoikeusviraston ensisijaiset tehtävät, hyväksyy sen talousarvion ja valvoo viraston työtä. Hallintoneuvosto koostuu EU:n jäsenvaltioiden nimeämistä riippumattomista jäsenistä, kahdesta EU:n komission jäsenestä sekä Euroopan neuvoston nimeämästä riippumattomasta jäsenestä.
Aiemmat hallintoneuvoston jäsenet Suomesta ovat olleet AOK Mikko Puumalainen (2004-2010), AOA Maija Sakslin (2010-2015) ja keskuksen johtaja Sirpa Rautio (2015-2020). Sakslin ja Rautio toimivat myös hallintoneuvoston ja johtokunnan puheenjohtajina toimikausillaan.
Perusoikeusviraston hallintoneuvoston jäsenten esittelyt
ENNHRI:n oikeudellinen työryhmä ja muu yhteistyö verkoston kanssa
Ihmisoikeuskeskus osallistuu aktiivisesti Euroopan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden verkoston ENNHRI:n kehittämiseen ja sen työryhmien toimintaan. Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Leena Leikas toimii ENNHRI:n oikeudellisen työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä julkaisee syksyn aikana instituutioille oppaan ja prosessiohjeen siitä, kuinka tehdä sivuväliintuloja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Lisäksi työryhmä seuraa säännöllisesti EIT:lle käsiteltäväksi otettuja valituksia, joihin instituutioilla olisi annettavaa. Syksyn mittaan järjestetään ENNHRI:n jäseninstituutioiden henkilöstölle webinaarisarjan EIT:n päätösten täytäntöönpanon edistämisen keinoista käytettäväksi niin kansallisesti kuin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa.
Ihmisoikeuskeskus kehittää syksyn aikana yhteistyötä ENNHRI:n kanssa myös oikeusvaltiokysymyksissä. Tarkoitus on vahvistaa instituutioiden seuranta- ja raportointikapasiteettia ja eri EU-mekanismien ja Euroopan neuvoston toimielinten kanssa tehtävää oikeusvaltiotyötä.
ENNHRI:n oikeudellinen työryhmä