FRA: Perusoikeusraportin ensimmäisiä osia julkaistu - perusoikeuksien merkitys

Ensimmäinen osaraportti koostaa tietoa perusoikeuksien merkityksestä ihmisille EU:ssa. Raportti perustuu 35 000 eurooppalaisen haastatteluihin 27 EU-jäsenmaassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Makedoniassa.

FRA on julkaissut kesäkuussa ensimmäisiä osioita laajasta Fundamental Rights Survey -tutkimuksestaan. Suomessa kysely tehtiin verkossa 14.5.-3.9.2019. Vastaajia Suomesta oli yhteensä 1 048.

FRA:n lehdistötiedote - Wien, 24. kesäkuuta 2020

Monet eurooppalaiset uskovat, että ihmisoikeuksilla voidaan rakentaa nykyistä oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, mutta haasteita on edelleen. .

Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tekemän tutkimuksen tulosten mukaan useimmat ihmiset luottavat siihen, että ihmisoikeuksien avulla voidaan rakentaa nykyistä oikeudenmukaisempia yhteiskuntia. Perusoikeusviraston tekemä perusoikeustutkimus paljastaa kuitenkin, että Euroopan yhteiskunnat ovat tältä osin jyrkästi jakautuneita: monet ihmiset uskovat usein, etteivät ihmisoikeudet koske heitä. Tämä koskee etenkin ihmisiä, jotka joutuvat ponnistelemaan saadakseen varansa riittämään, tai ovat nuoria tai haavoittuvassa asemassa olevia. Tämän takia hallitusten on muistutettava kansalaisiaan siitä, että jokaisella eurooppalaisella on ihmisoikeudet, jotta voidaan varmistaa, että kaikki hyötyvät niistä tasapuolisesti.

”On hälyttävää, miten monet nuoret eurooppalaiset tai ne, jotka joutuvat ponnistelemaan tullakseen toimeen, kokevat joutuneensa luopumaan ihmisoikeuksista. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eikä kenenkään pitäisi tuntea tulleensa hylätyksi”, sanoo perusoikeusviraston johtaja Michael O’Flaherty. ”Niin monet ihmiset kokevat joutuneensa kärsimään korruptiosta ja siitä, miten demokraattinen yhteiskuntamme toimii, että jo tämän pitäisi kannustaa EU-maita ryhtymään toimiin. Meillä kaikilla on velvollisuus varmistaa, että ihmisoikeudet tuovat konkreettisia etuja jokaiselle meistä riippumatta siitä, ketä me olemme.”

”Mitä perusoikeudet merkitsevät ihmisille EU:ssa?” -raportti paljastaa, että 88 prosenttia EU:n kansalaisista uskoo, että ihmisoikeudet voivat auttaa luomaan oikeudenmukaisempia yhteiskuntia. Tyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan syytä. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin myös tärkeitä kysymyksiä, joihin on puututtava. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Hyödyt: Taloudellisissa vaikeuksissa olevista ihmisistä 44 prosenttia uskoo, että ihmisoikeuksista on hyötyä vain niille, jotka eivät ansaitse niitä, kuten rikollisille ja terroristeille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että taloudelliset rasitteet ja vähäinen koulutus vähentävät ihmisten luottamusta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. Tämän pitäisi kannustaa hallituksia ja ihmisoikeusjärjestöjä ryhtymään laajamittaisiin toimiin, jotta voidaan varmistaa, että perusoikeuksista koituu todellista hyötyä jokaiselle.

• Luottamus ja osallistuminen politiikkaan: Suurin osa eurooppalaisista (60 prosenttia) katsoo, etteivät valtapuolueet ja poliitikot välitä heistä. Tämä luku on hätkähdyttävät 73 prosenttia niillä ihmisillä, joilla on vaikeuksia tulla toimeen. Sen sijaan hyvin toimeen tulevista vain 45 prosenttia on tätä mieltä. EU:n ja jäsenvaltioiden on löydettävä uusia keinoja tavoittaa ne, jotka kokevat jääneensä syrjään. Tämä koskee erityisesti nuoria ihmisiä, jotta heidät saadaan mukaan päätöksentekoon ja heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon.

• Oikeuslaitoksen riippumattomuus: Vastaajista 27 prosenttia uskoo, etteivät tuomarit ole riippumattomia valtion vaikutusvallasta. Valtioiden olisi parannettava yleistä luottamusta oikeuslaitokseen takaamalla tuomareiden riippumattomuus. Koska kansalliset erot ovat suuria, maat voivat oppia toisiltaan, miten tilannetta voidaan parantaa.

• Korruptio: Joissakin maissa yli 60 prosenttia vastaajista katsoo, että on yleistä tarjota palveluksia, jotta terveydenhuollon palveluihin pääsee nopeammin. Valtioilla pitäisi olla korruptioon nollatoleranssi, sillä korruptio heikentää yleistä luottamusta. Lisäksi tarvitaan avoimia kanavia, joihin korruptiosta voi ilmoittaa vapaasti. Myös EU:n rahoituksen epääminen on tarpeen tilanteissa, joissa on aihetta epäillä korruptiota.

Nämä havainnot perustuvat perusoikeusviraston perusoikeustutkimukseen saatuihin vastauksiin. Niitä antoi 35 000 ihmistä kaikista EU:n jäsenvaltioista, Pohjois-Makedoniasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Tutkimus tehtiin vuoden 2019 tammi–lokakuussa.

Perusoikeusvirasto esittelee raportin ”Human rights in the new normal” - verkkokonferenssissa, joka pidetään 24. ja 25. kesäkuuta. Se on yksi julkaisu aihekohtaisten raporttien sarjassa, jossa tarkastellaan ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia perusoikeuksista. Raportti ja julkaisutilaisuuden tallenne.

Lisätietoja: media@fra.europa.eu / Puh.: +43 1 580 30 653