Euroopan komissio on julkaissut vuotuisen tasa-arvoraporttinsa

14.4.2014

Tasa-arvo paranee, mutta hitaasti, komission raportin mukaan.

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 14. huhtikuuta 2014

Tasa-arvo paranee tasaiseen tahtiin

Euroopan komissio on tänään julkaissut vuotuisen tasa-arvoraportin perusoikeuksia koskevan vuosikertomuksensa yhteydessä (ks. IP/14/422). Asiakirjoissa todetaan, että komissio jatkoi vuonna 2013 toimiaan naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi ja pyrki esimerkiksi kuromaan umpeen sukupuolten välistä kuilua työelämässä, kaventamaan palkka- ja eläke-eroja, torjumaan väkivaltaa ja edistämään tasa-arvoa päätöksenteossa.

Työ alkaa tuottaa tulosta. Konkreettisesti on edistytty sukupuolten välisen palkkaeron poistamisessa – etenkin palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan komission aloitteen (IP/14/222) kautta – ja naisten määrän lisäämisessä yhtiöiden hallintoelimissä (ks. liite).

Haasteita on kuitenkin edelleen. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, kestää lähes 30 vuotta saavuttaa EU:n tavoite naisten 75 prosentin työllisyysasteesta. Miesten ja naisten samapalkkaisuuden saavuttamiseen menisi 70 vuotta ja tasa-arvoisen parlamenttiedustuksen (vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia) aikaansaamiseen 20 vuotta.

”Eurooppa on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa vuodesta 1957 lähtien – se sisältyy Euroopan unionin DNA:han, jota talouskriisi ei ole muuttanut”, sanoi oikeusasioista vastaava komission jäsen Viviane Reding. ”Sukupuolten tasa-arvo ei ole eurooppalaisille valinnainen vaihtoehto eikä ylellisyyttä, se on välttämättömyys. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä Eurooppa on viime vuosina saavuttanut. Tasa-arvo ei ole enää kaukainen unelma, vaan yhä suuremmassa määrin Euroopan todellisuutta. Olen varma siitä, että yhdessä onnistumme kuromaan umpeen myös palkkaa, työllisyyttä ja johtotehtäviä koskevat erot.”

Vuotuisesta tasa-arvoraportista käy ilmi, että sukupuoleen liittyvät erot ovat kaventuneet merkittävästi viime vuosina, mutta kehityksessä on jäsenvaltiokohtaisia eroja. Sukupuolten välillä on edelleen eroja monilla aloilla, mikä vahingoittaa Euroopan taloutta.

EU:n toimet vauhdittavat sukupuolten tasa-arvon saavuttamista

  1. Naisten työllisyysasteen kasvattaminen: Naisten työllisyysaste EU:ssa on noussut 58 prosentista (vuonna 2002) 63 prosenttiin. Unioni on edistänyt kehitystä myöntämällä rahoitusta: rakennerahastoista osoitettiin rahoituskaudella 2007–2013 noin 3,2 miljardia euroa lastenhoitopalvelujen kehittämiseen ja naisten työmarkkinoille osallistumisen tukemiseen (ks. liite).

  2. Palkkaerojen vähentäminen: Sukupuolten palkkaero on koko Euroopan alueella juuttunut 16,4 prosenttiin. Euroopan komissio on tehostanut toimiaan lisäämällä tietoisuutta palkkaerosta, käynnistämällä palkkatasa-arvon päivän (IP/14/190) ja seuraamalla naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua koskevan lainsäädännön noudattamista (IP/13/1227). Lisäksi komissio kehotti maaliskuussa 2014 jäsenvaltioita parantamaan palkkauksen läpinäkyvyyttä ja kaventamaan siten palkkaeroa (IP/14/222).

  3. Lasikaton murtaminen: Komission direktiiviehdotus, jonka mukaan yritysten hallituksissa (muut kuin toimivaan johtoon kuuluvat jäsenet) olisi vuoteen 2020 mennessä oltava vähintään 40 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä. Ehdotus eteni lainsäädäntöprosessissa hyvin, ja Euroopan parlamentti tuki ehdotusta vahvasti marraskuussa 2013 (IP/13/1118). Naisten osuus yritysten hallituksissa onkin kasvanut jatkuvasti siitä lähtien, kun komissio ilmoitti lokakuussa 2010 harkitsevansa lainsäädäntötoimenpiteitä: 11 prosentista (2010) 17,8 prosenttiin (2014). Kasvuvauhti on ollut nelinkertainen verrattuna kasvuun vuosina 2003–2010 (ks. liite).

  4. EU ryhtyi vuonna 2013 toimiin naisten ja tyttöjen suojelemiseksi sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Se antoi lainsäädäntöä, toteutti uhrien oikeuksia koskevia käytännön toimia ja antoi kattavan ehdotuspaketin naisten sukuelinten silpomisen torjumiseksi (IP/13/1153). Lisäksi se on ollut mukana rahoittamassa 14:ää kansallista kampanjaa sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (3,7 miljoonalla eurolla) sekä kansalaisjärjestöjen järjestämiä hankkeita (11,4 miljoonalla eurolla).

  5. Lastenhoito: Päivähoidossa olevien lasten osuus on kasvanut merkittävästi vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2007 päivähoidossa oli 26 prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista; vuonna 2011 vastaava osuus oli 30 prosenttia. Yli 3-vuotiaiden mutta alle kouluikäisten lasten osuus kasvoi samana ajanjaksona 81:stä 86 prosenttiin. (IP/13/495). Komissio hyväksyi vuonna 2013 kattavan kertomuksen lastenhoitopalveluja koskevien Barcelonan tavoitteiden saavuttamisesta.

Mitä haasteita on vielä edessä?

  1. Vaikka yliopistotutkinnon suorittaneista 60 prosenttia on naisia, naisten tuntipalkka on edelleen 16 prosenttia miesten palkkaa pienempi. Lisäksi he työskentelevät miehiä todennäköisemmin osa-aikaisesti (osa-aikatyötä tekee naisista 32 prosenttia ja miehistä 8,2 prosenttia) ja keskeyttävät miehiä useammin uransa pitääkseen huolta muista. Niinpä ero miesten ja naisten eläkkeissä on 39 prosenttia. Lesket ja yksinhuoltajat – lähinnä äidit – ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja yli kolmanneksella yksinhuoltajista on riittämättömät tulot.

  2. Vaikka naisten työllisyysaste on noussut, se on edelleen vain 63 prosenttia verrattuna miesten 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tämä johtuu lähinnä talouskriisistä, joka on heikentänyt miesten työllisyystilannetta.

  3. Naiset kantavat edelleen kodin ja perheen hoidosta syntyvän palkattoman työtaakan. Naiset käyttävät viikossa keskimäärin 26 tuntia lastenhoitoon ja kotitöihin. Miesten panos on 9 tuntia.

  4. Naisten todennäköisyys päätyä johtotehtäviin on edelleen miehiä pienempi. Naisilla on tällä hetkellä hallussaan keskimäärin 17,8 prosenttia suurimpien pörssinoteerattujen yritysten hallituspaikoista. Toimitusjohtajista 2,8 prosenttia, tärkeimmistä ministereistä 27 prosenttia ja parlamentinjäsenistä 27 prosenttia on naisia.

  5. Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttaman naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan Euroopan laajuisen tutkimuksen perusteella joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa sen jälkeen, kun täytti 15 vuotta. Tutkimusta varten haastateltiin 42 000:ta naista.

Tausta

Tänään julkaistussa kertomuksessa esitetään yleiskatsaus viime vuoden tärkeimpiin poliittisiin ja lainsäädännöllisiin saavutuksiin sukupuolten tasa-arvon alalla EU:ssa. Lisäksi annetaan esimerkkejä jäsenvaltioiden politiikasta ja toiminnasta. Kertomuksessa analysoidaan myös viimeaikaisia suuntauksia tieteellisen tiedon ja keskeisten, tasa-arvokeskustelua ohjaavien indikaattoreiden pohjalta. Mukana on myös tilastoliite, jossa jäsenvaltioiden saavutuksia kuvataan tarkemmin.

Kertomus perustuu Euroopan komission vuosia 2010–2015 koskevan naisten ja miesten tasa-arvostrategian (EN) viiteen painopisteeseen sekä horisontaalisiin kysymyksiin. Painopisteet ovat 1) tasavertainen taloudellinen riippumattomuus, 2) sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, 3) tasa-arvo päätöksenteossa, 4) ihmisarvo, koskemattomuus ja sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettaminen ja 5) sukupuolten tasa-arvo ulkoisissa toimissa.

Lisätietoja

MEMO/14/284

Lehdistöpaketti perusoikeuksia ja tasa-arvoa koskevista kertomuksista:http://ec.europa.eu/justice/newsroom/fundamental-rights/news/140414_en.htm

Tietosivut sukupuolten tasa-arvosta (EN) ja tasapainoisesta sukupuolijakaumasta yritysten hallituksissa (EN)

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu

Viviane Reding Twitterissä: @VivianeRedingEU

EU:n oikeusasioiden pääosasto Twitterissä: @EU_Justice

Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevät Euroopan komission sivut