Euroopan komissio julkaisee tänään uusimman vuosikertomuksen siitä, miten EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat soveltaneet EU:n perusoikeuskirjaa.

EU:n perusoikeuskirja 10 vuotta: Euroopan komissio raportoi perusoikeuksien tilanteesta

Bryssel 5. kesäkuuta 2019

Euroopan komissio julkaisee tänään uusimman vuosikertomuksen siitä, miten EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat soveltaneet EU:n perusoikeuskirjaa. Perusoikeuskirjan hyväksymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Merkkivuoden johdosta komissio on teettänyt myös Eurobarometri-tutkimuksen, jossa kartoitettiin perusoikeuskirjan tunnettuutta kansalaisten keskuudessa.

Perusoikeuskirjan ansiosta EU:n toimielinten työssä on alettu ottaa perusoikeudet järjestelmällisesti huomioon 10 viime vuoden aikana. Sitä ei kuitenkaan edelleenkään sovelleta riittävän tehokkaasti täytäntöönpanoketjun kaikissa vaiheissa. Lisäksi liian harvat tietävät asiakirjasta ja sen sisällöstä.

”EU:n perusoikeuskirja on nyt ollut voimassa 10 vuotta, ja se on selvästi osoittanut tarpeellisuutensa”, toteaa komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans. ”Perusoikeuskirja on unionin arvojen tukipilari, sillä siihen on koottu EU:ssa sovellettavat oikeudet, vapaudet ja periaatteet. On tärkeää, että ihmiset tietävät, mitkä heidän oikeutensa ovat ja kenen puoleen he voivat kääntyä, jos oikeuksia loukataan. Siksi eurooppalaisille pitää tiedottaa edelleen heidän perusoikeuksistaan EU-kansalaisina.”

”Perusoikeuskirjasta on tullut tuomioistuinten yleinen työväline. Myös EU on soveltanut sitä viime vuosina antamissaan säädöksissä, joilla on parannettu kansalaisten oikeuksia”, sanoo oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová. ”Silti vain 10 prosenttia ihmisistä EU:ssa tietää, mikä perusoikeuskirja on. Siksi kansalaiset eivät pysty aina pitämään kiinni oikeuksistaan. Kehotankin EU-maiden viranomaisia sekä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjä levittämään tietoa peruskirjasta. Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että kaikkien kansalaisten perusoikeudet toteutuvat.”

Vuosikertomuksen mukaan EU:n poliittiset päätöksentekijät painottavat yhä enemmän sitä, että lakialoitteet ovat perusoikeuskirjan mukaisia. EU on myös antanut monia säädöksiä, joilla nimenomaisesti suojellaan kansalaisten perusoikeuksia. Hyvä esimerkki tästä on yleinen tietosuoja-asetus.

Tuomioistuinten ja kansallisten viranomaisten on sovellettava perusoikeuskirjaa, kun ne panevat täytäntöön EU:n lainsäädäntöä. Euroopan unionin tuomioistuin viittaa ratkaisuissaan perusoikeuskirjaan yhä useammin: vuonna 2010 viittauksia oli 27, mutta vuonna 2018 jo 356. Myös kansalliset tuomioistuimet viittaavat aiempaa useammin päätöksissään perusoikeuskirjaan ja pyytävät ohjeita EU:n tuomioistuimelta.

Perusoikeuskirjaa ei kuitenkaan edelleenkään hyödynnetä riittävästi, ja liian harvat tietävät tästä asiakirjasta etenkin EU-maissa. EU:n perusoikeusvirasto on jo huomauttanut siitä, että EU-maat eivät aktiivisesti edistä perusoikeuksien tunnettuutta ja täytäntöönpanoa.

Tänään julkaistun Eurobarometri-kyselyn mukaan kansalaisten tiedot perusoikeuskirjasta olivat hieman parantuneet vuodesta 2012. Siitä huolimatta edelleen vain 40 prosenttia kyselyyn vastanneista oli kuullut perusoikeuskirjasta ja vain 10 prosenttia tiesi, mikä se on. Vastaajista 60 prosenttia kuitenkin halusi lisätietoja perusoikeuskirjasta ja siitä, mistä saa apua, jos oikeuksia loukataan.

Vuosiraportissa mainitaan muun muassa seuraavat EU:n aloitteet, joilla edistettiin perusoikeuksien toteutumista vuonna 2018:

o väärinkäytösten paljastajien suojelu kaikkialla EU:ssa (vähimmäisvaatimukset, joilla turvataan vahva suoja väärinkäytösten paljastajille)

o äänestäjien oikeuksien parantaminen vaalien yhteydessä (toimenpiteet vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamiseksi, tiedonanto disinformaatiosta ja valeuutisten torjuntavaatimukset verkkoalustoille ja mainosalalle)

o vihapuheen torjunta verkossa (laittoman vihapuheen torjunnan käytännesääntöjen seuranta).

Vuosikertomuksen päätelmien mukaan perusoikeuksien soveltamisessa on edelleen parantamisen varaa etenkin kansallisella tasolla. Oikeusvaltioperiaatteen ja turvapaikkalainsäädännön noudattamatta jättäminen oli ja on edelleen ongelma joissakin EU-maissa.

Euroopan komissio, EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Suomi ja EU:n perusoikeusvirasto järjestävät 12.11.2019 konferenssin peruskirjan 10-vuotistaipaleen kunniaksi. Konferenssissa pohditaan, miten perusoikeuskirjan käytännön soveltamista EU-maissa voitaisiin tehostaa.

Tausta

Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova 1.12.2009, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan. Siitä alkaen Euroopan komissio on raportoinut vuosittain perusoikeuskirjan soveltamisesta.

Vuosikertomuksissa tarkastellaan sitä, miten perusoikeuskirja on otettu huomioon EU:n uusissa säädösehdotuksissa unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Lisäksi arvioidaan EU:n toimielinten ja jäsenmaiden viranomaisten roolia perusoikeuksien toteuttamisessa käytännössä.

Komissio pyrkii yhteistyössä kansallisten, paikallisten ja EU-tason viranomaisten kanssa tiedottamaan kansalaisille perusoikeuksista ja siitä, mistä he saavat apua, jos heidän oikeuksiaan on loukattu. Käytännön tietoa on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.

Lisätietoa

Kertomus EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta vuonna 2018

EU-kansalaisten tiedot perusoikeuksista – Eurobarometri-tutkimus ja tietokoosteet

EU:n perusoikeuskirjan soveltaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa

Vuonna 2018 EU:n tuomioistuin vetosi perusoikeuskirjaan 356 asiassa, kun vuonna 2010 siihen vedottiin vain 27 asiassa.

Myös kansalliset tuomioistuimet viittaavat perusoikeuskirjaan yhä useammin siirtäessään asioita unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi (ennakkoratkaisupyynnöt): vuonna 2018 perusoikeuskirjaan vedottiin 84 asiassa, kun vuonna 2010 siihen vedottiin vain 19 asiassa.

Eurobarometrin tulokset: Kansalaisten tiedot perusoikeuskirjasta

EU-kansalaisten tietoja perusoikeuskirjasta kartoitettiin Eurobarometri-kyselyllä keväällä 2019. Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia oli kuullut perusoikeuskirjasta, mutta vain 12 prosenttia tiesi, mikä se on. Tilanne on parantunut kuitenkin hieman vuodesta 2012.

Vastaajista 60 prosenttia halusi lisätietoja perusoikeuskirjasta ja siitä, minkä tahon puoleen he voivat kääntyä, jos heidän oikeuksiaan loukataan.