EU:n neljäs vuosiraportti perusoikeuskirjasta julkaistu
14.4.2014
EU:n komissio on tänään antanut neljännen vuosikertomuksensa perusoikeuskirjasta ja sen merkityksestä.
Euroopan komissio
Lehdistötiedote
Bryssel 14. huhtikuuta 2014
Perusoikeuskirjaan vedotaan EU:ssa yhä useammin
Euroopan komissio on tänään antanut neljännen vuotuisen kertomuksensa Euroopan unionin perusoikeuskirjasta. Kertomuksen mukaan EU:n perusoikeuskirjan merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä Euroopan unionin tuomioistuin soveltaa perusoikeuskirjaa yhä useammin tuomioissaan. Toisaalta kansalliset tuomarit ovat entistä paremmin selvillä perusoikeuskirjan vaikutuksista ja pyytävät usein opastusta unionin tuomioistuimelta.
Komissio on aktiivisesti edistänyt perusoikeuskirjan soveltamista ja puolustanut siinä määriteltyjä EU:n kansalaisten oikeuksia. Komissio otti vuonna 2010 käyttöön ns. perusoikeuksien tarkistuslistan. Se käy listan avulla erikseen läpi jokaisen lainsäädäntöehdotuksen varmistaakseen, että ehdotus on perusoikeuksien mukainen.
Perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa kertomuksessa seurataan edistymistä perusoikeuksien noudattamisessa ja kiinnitetään huomiota vuoden aikana esiintyneisiin haasteisiin ja huolenaiheisiin.
Komissio katsoo perusoikeuksien olevan kaiken EU:n toiminnan olennainen osa. ”On kulunut kohta neljä vuotta siitä, kun komissio esitti strategiansa EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanemiseksi. Tänä aikana olemme pystyneet vahvistamaan unionin toimielinten perusoikeuskulttuuria”, toteaa EU:n oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioista vastaava komissaari Viviane Reding.
”Virkavalaansa vannoessaan komissaarit lupaavat noudattaa perusoikeuskirjaa. Komissio tarkistaa joka ikisen EU-säädösehdotuksen varmistaakseen, että se on perusoikeuskirjan vaatimusten mukainen. EU:n ja jäsenmaiden tuomioistuimet viittaavat perusoikeuskirjaan yhä useammin tuomioissaan.
On hienoa, että perusoikeuskirjasta on muodostunut turvaverkko kaikille kansalaisille. Samalla se toimii kompassina, jota EU:n toimielimet, jäsenmaat ja tuomioistuimet voivat käyttää apunaan”, Reding sanoo.
Oikeuskomissaari toivoo, että EU-maiden kansalaiset voisivat joskus tulevaisuudessa vedota suoraan perusoikeuskirjaan, josta voisi tulla ”Euroopan ikioma Bill of Rights”.
Perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa kertomuksessa luodaan kattava katsaus perusoikeuksien toteutumiseen EU:ssa kuluneen vuoden aikana. Siinä käsitellään muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen kansallisille tuomioistuimille antamaa ohjetta perusoikeuskirjan soveltamisesta silloin, kun EU:n oikeutta sovelletaan kansallisella tasolla (kiistelty Åkerberg Fransson -tuomio vuodelta 2013).
Kertomuksesta käy ilmi, että perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet otetaan tarkkaan huomioon EU:n toimielimissä, kun ne ehdottavat ja hyväksyvät uutta lainsäädäntöä. Sen sijaan jäsenvaltioita perusoikeuskirja sitoo ainoastaan silloin, kun ne toteuttavat EU:n politiikkaa ja soveltavat EU:n lainsäädäntöä kansallisella tasolla.
Kertomuksessa esitetään myös esimerkkejä erilaisista rikkomusmenettelyistä, joita komissio käynnisti jäsenmaita vastaan vuonna 2013 ja joissa perusoikeuskirjassa vahvistetuilla perusoikeuksilla oli merkitystä.
Kertomuksesta selviää myös, että kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita perusoikeuskysymyksistä. Europe Direct -neuvontapalveluun vuoden 2013 aikana saapuneiden, perusoikeuksia koskevien yhteydenottojen tavallisimpia aiheita olivat oikeus liikkua ja oleskella vapaasti (48 % kaikista yhteydenotoista), kuluttajan oikeudet (12 %), oikeudellinen yhteistyö (11 %), kansalaisuuskysymykset (10 %), syrjinnän torjuminen ja sosiaaliset oikeudet (5 %) sekä tietosuoja (4 %) (ks. liite 1).
Kaksi tapaa edistää perusoikeuskirjan toteutumista
1. Komission toiminta perusoikeuksien edistämiseksi
Kun on kysymys asiasta, jossa EU:lla on toimivaltaa, komissio voi ehdottaa EU-lainsäädäntöä, joka tukee perusoikeuskirjassa esitettyjä oikeuksia ja periaatteita.
Vuonna 2013 komissio esitti lainsäädäntöehdotuksia muun muassa seuraavista aiheista:
Viisi oikeudellista toimenpidettä, joilla kehitetään EU-kansalaisten menettelytakeita rikosoikeudenkäynneissä ja muissa rikosoikeudellisissa menettelyissä (IP/13/1157, MEMO/13/1046).
Yksi näistä on syyttömyysolettama, jota on sovellettava kaikkiin rikoksesta epäiltyihin tai syytettyihin. Muita menettelytakeita ovat oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään, alaikäisiin sovellettavat erityistakeet sekä epäillyn tai syytetyn oikeus saada oikeusapua heti menettelyjen ensivaiheessa erityisesti silloin, kun hän on eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena.
Näin varmistetaan, että kansalaisilla on perusoikeuskirjassa edellytetyt vahvat puolustautumisoikeudet, joita tarvitaan vastapainona jo toteutetuille rikosoikeudellisille toimenpiteille, kuten eurooppalaiselle pidätysmääräykselle.
Menettelytakeita koskevat vahvat EU:n laajuiset normit ja rikoksen uhrin oikeudet ovat keskeisiä, kun pyritään lujittamaan keskinäistä luottamusta Euroopan oikeusalueella. Tämän tavoitteen saavuttamista edistää merkittävästi myös vuonna 2013 hyväksytty direktiivi oikeudesta asianajajaan (IP/13/921).
Romaniväestön integraatio on toinen ala, jolla EU pyrkii edelleen aktiivisesti tehostamaan yhdenvertaisten oikeuksien suojelua.
Komissio tarkasteli alan kansallisten strategioiden edistymistä ja esitti alustavia huomioita eri EU-maissa saavutetuista tuloksista (IP/14/371). Kaikki jäsenvaltiot sitoutuivat vauhdittamaan romaniväestön taloudellista ja sosiaalista integraatiota hyväksymällä yksimielisesti suosituksen, jota koskevan ehdotuksen komissio oli esittänyt kesäkuussa 2013 (IP/13/1226, IP/13/607).
Vuonna 2013 toteutettiin rikkomisten johdosta muun muassa seuraavat täytäntöönpanotoimet:
Komissio varmisti rikkomisesta johtuvan menettelyn päätteeksi, että Itävallan tietosuojaviranomainen ei enää kuulu liittokanslerinvirastoon, vaan se on riippumaton elin, jolla on oma talousarvio ja oma henkilöstö. Unkaritoteutti maaliskuussa 2013 toimenpiteitä noudattaakseen unionin tuomioistuimen tuomiota, joka koski 274 tuomarin pakottamista varhaiseläkkeelle (MEMO/12/832).
2. Perusoikeuskirjaan perustuvat tuomioistuinten ratkaisut
EU:n tuomioistuimet (unionin tuomioistuin, yleinen tuomioistuin ja virkamiestuomioistuin) viittaavat tuomioidensa perusteluissa yhä useammin perusoikeuskirjaan. Vuonna 2011 tällaisia tuomioita annettiin yhteensä 43 ja vuonna 2012 jo 87. Vuonna 2013 EU:n tuomioistuimet viittasivat perusoikeuskirjaan 114 tuomiossa, mikä on lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2011 verrattuna (ks. liite 2).
Myös kansalliset tuomioistuimet viittaavat perusoikeuskirjaan yhä useammin silloin, kun ne esittävät unionin tuomioistuimelle ns. ennakkoratkaisupyyntöjä. Vuonna 2012 tällaisia pyyntöjä tehtiin 41, mikä merkitsi 65 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna (27 pyyntöä). Vuonna 2013 ennakkoratkaisupyyntöjen määrä pysyi ennallaan eli niitä tehtiin 41.
Tällaisten viittausten lisääntyminen on merkittävä edistysaskel kohti johdonmukaisempaa perusoikeuksien suojelujärjestelmää, joka takaa samantasoiset oikeudet ja suojan kaikissa jäsenvaltioissa aina kun EU:n oikeutta sovelletaan.
Perusoikeuskirjan saaman julkisuuden lisääntyminen on lisännyt myös yleisön tietoisuutta sen olemassaolosta.Komissio sai vuonna 2013 kansalaisilta lähes 4 000 kirjettä perusoikeuskysymyksistä. Näistä vain 31 prosenttia koski tilanteita, jotka eivät kuuluneet millään lailla EU:n toimivaltaan (vielä vuonna 2010 tällaisten kirjeiden osuus oli 69 % ja vuonna 2012 se oli 42 %). Työ perusoikeuskirjan merkityksen tiedostamisen lisäämiseksi on siis kantanut hedelmää.
Lisäksi komissio vastaanotti Euroopan parlamentista vuoden aikana yli 900 perusoikeuskirjaan liittyvääkysymystä ja noin 120 vetoomusta.
Perusoikeuskirjan soveltamista koskevassa kertomuksessa kiinnitetään huomiota myös EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen koskevien neuvottelujen edistymiseen. Liittymistä koskeva sopimusluonnos saatiin valmiiksi huhtikuussa 2013. Komissio on pyytänyt unionin tuomioistuimelta lausuntoa sopimusluonnoksesta.
Perusoikeuskirjan soveltamista koskevan kertomuksen yhteydessä julkaistiin myös raportti Euroopan tasa-arvostrategian edistymisestä vuonna 2013 (ks. IP/14/423).
Tausta
Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova 1. joulukuuta 2009, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan. Perusoikeuskirjassa vahvistetaan Euroopan yhteisiin arvoihin ja perustuslakiperinteeseen pohjautuvat perusoikeudet, kuten sananvapaus ja henkilötietojen suoja.
Komissio hyväksyi lokakuussa 2010 strategian perusoikeuskirjan tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja laati samassa yhteydessä ns. perusoikeuksien tarkistuslistan. Listan avulla on helpompi arvioida komission esittämien lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia perusoikeuksiin. Samalla komissio sitoutui tiedottamaan kansalaisille siitä, missä tapauksissa se voi puuttua perusoikeuksiin liittyviin ongelmiin, ja julkaisemaan vuosittain kertomuksen, jossa seurataan edistymistä perusoikeuskirjan soveltamisessa.
Komissio tekee perusoikeuksia koskevaa tiedotusyhteistyötä viranomaisten kanssa kansallisella, alueellisella ja paikallisella sekä EU:n tasolla. Tavoitteena on lisätä tietoa perusoikeuksista ja siitä, mistä saa apua, jos kokee että näitä oikeuksia on loukattu. Käytännön tietoa perusoikeuksien käyttämismahdollisuuksista on Euroopan oikeusportaalin sivuilla. Lisäksi komissio käy oikeusasiamiesten, tasa-arvoelinten ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa vuoropuhelua perusoikeuksiin liittyvien kantelujen ja valitusten käsittelystä.
Perusoikeuskirja on osoitettu ensisijaisesti EU:n toimielimille. Se täydentää kansallisia järjestelmiä, mutta ei korvaa niitä. Jäsenvaltioiden on noudatettava omaa perustuslakiaan ja siinä säädettyjä perusoikeuksia. Perusoikeuskirjan täytäntöönpanemiseksi toteutetut konkreettiset toimet ovat johtaneet siihen, että komissio on uusia lainsäädäntö- ja toimenpide-ehdotuksia valmistellessaan alkanut automaattisesti tarkistaa ehdotustensa vaikutukset perusoikeuksiin. Samaa lähestymistapaa noudatetaan koko EU:n päätöksentekoprosessissa, myös Euroopan parlamentin ja neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden edustajien tehdessä muutoksia komission valmistelemiin ehdotuksiin.
Lisätietoa
Lehdistöpaketti: Perusoikeuksia ja tasa-arvoa koskevat kertomukset: http://ec.europa.eu/justice/newsroom/fundamental-rights/news/140414_en.htm
Euroopan komissio – Perusoikeudet