Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea julkaisi tänään raporttinsa ja antoi suosituksia Suomelle

Komitea nostaa raportissaan useita teemoja (kts. lyhennelmä raportista suomeksi sekä koko raportti englanniksi liitteenä) ja antoi sekä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä suosituksia että pidemmällä aikavälillä toteutettavia kehitysehdotuksia.

Välittömiä toimenpiteitä edellyttävät suositukset

Viharikoksia käsittelevien lainvalvontatahojen resurssien ja koulutuksen lisääminen

• Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia lisäämään ja vahvistamaan viharikoksia käsittelevien lainvalvontatahojen voimavaroja ja tarjoamaan tarpeellista koulutusta, jotta viharikollisuutta voidaan tehokkaasti ehkäistä ja kanteluiden käsittelyaikoja lyhentää.  

Kulttuurienvälisen vuoropuhelun rahoituksen uudistaminen

• Suvaitsevaisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseen tähtäävien toimien rahoituksen osalta neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia siirtymään hankeperusteisesta lähestymistavasta rakenteellisempaan ja kestävämpään rahoitukseen.

Saamelaiskäräjien vaaliluettelon kehittäminen

• Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia yhteistyössä saamelaisten kanssa kehittämään yhdessä tunnustetun vaaliluetteloon merkitsemisjärjestelmän, joka tehokkaasti tasapainottaa yhtäältä yhteisön edun omien itsehallintorakenteidensa säilyttämisessä ja toisaalta vapaan itseidentifikaation periaatteet.  Prosessin tulisi olla ketään syrjimätön ja sen pitäisi pyrkiä sopimukseen siitä, mitkä ovat vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit. Lisäksi siinä on sovittava näiden kriteerien tulkintaa koskevasta valitusmekanismista sekä pidemmästä aikataulusta hakemuksia koskevassa päätöksenteossa.  

Saamelaiskäräjien osallistumisoikeuksien vahvistaminen

• Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia vahvistamaan saamelaiskäräjien osallistumisoikeuksia sekä lainsäädännön että käytännön tasolla esimerkiksi varmistamalla saamelaiskäräjille tarvittavat resurssit ja tarjoamalla asianomaisille kansallisen ja paikallistason viranhaltijoille koulusta ’neuvotteluvelvoitteen’ oikeasta tulkinnasta. Saamelaiskäräjiä koskevan lain (Laki saamelaiskäräjistä) muutoksen tulisi olla ensisijaista, mutta viranomaisten tulisi kiireellisesti varmistaa tehokas osallistuminen myös ennen lainmuutosta.   

Kaksikielisyyden turvaaminen

• Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia turvaaman suomen- ja ruotsinkieleen perustuvan kaksikielisyyden tehostamalla tietoisuutta lisääviä toimia, jotka perustuvat korkeimman poliittisen tason nimenomaiseen sitoumukseen. Puuttumatta perustuslaista juontuviin velvoitteisiin Suomen viranomaisten tulisi avata avoin vuoropuhelu ruotsinkielisten kanssa heidän ensisijaisista tarpeistaan, jotta voidaan varmistaa ruotsinkielellä tarjottavia palveluja koskevien lupausten realistisuus, tehokkuus, riittävien voimavarojen saanti ja säännöllinen valvonta.

Muut suositukset 

Vuoropuhelu karjalankielisten kanssa

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia pitämään yllä puiteyleissopimuksen soveltamisalaa koskevaa joustavaa ja avointa lähestymistapaansa ja virallistamaan vuoropuhelunsa karjalankielisten edustajien kanssa, jotta heidän suojelunsa vahvistuu kansallisessa lainsäädännössä.

Yhdenvertaisuuselinten pirstaleinen järjestelmä – YVV ja YVTALTK ja työelämä, korvaukset ja resurssit

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia virtaviivaistamaan yhdenvertaisuuselinten pirstaleisen järjestelmän läheisessä kuulemisyhteydessä kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa. Komitea suosittelee erityisesti laajentamaan yhdenvertaisuusvaltuutetun ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan valtuuksia työelämäasioihin, myöntämään ao. lautakunnalle oikeuden päättää korvausten myöntämisestä sekä varaamaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle valtuuksien täyttämisen edellyttämät riittävät voimavarat.

Saamelaisaluetta koskevat päätökset, yhteistyö saamelaisten kanssa sekä ILO 169 ja PM saamelaissopimus

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia varmistamaan kiinteässä yhteistyössä saamelaisten kanssa, että perinteisen saamelaisalueen käytöstä tehtävät päätökset eivät vaikuta kielteisesti saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan tällä alueella. Saamelaisten kulttuurin ja institutionaalisen itsehallinnon varmistamiseksi viranomaisten tulisi jatkossakin etsiä yhteisymmärrystä asianomaisen lainsäädännön uudistamisessa sekä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnissa.

Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä ruotsinkieli käräjäoikeuksissa

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia varmistamaan, että ruotsinkielisillä on käytännössä mahdollisuus saada terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja äidinkielellään. Etenkin pitäisi pyrkiä torjumaan ruotsinkielisten lasten, vanhusten ja vammaisten intersektionaalista syrjintää näiden palvelujen käytössä. Viranomaisten tulisi tarkasti valvoa ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista yhdistetyissä käräjäoikeuksissa ja tarvittaessa ryhtyä toimiin asiassa.

Saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut saamelaisalueella, palvelut alueen ulkopuolella

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia toimimaan kiinteässä yhteistyössä saamelaisten kanssa selventääkseen saamenkieliseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvät lainmukaiset oikeudet saamelaisalueilla sekä määrittelemään saavutettavissa olevat ja mitattavat tavoitteet.  Tähän tulisi varata riittävät budjetoidut varat, jotta tavoitteet voidaan realistisesti saavuttaa. Lisäksi komitea kehottaa viranomaisia arvioimaan tarvetta tuottaa tiettyjä saamenkielisiä palveluita saamelaisalueen ulkopuolella ja, jos tarvetta ilmenee, harkitsemaan niiden tuottamisen tukemista.

Saamenkielinen opetus, romani- ja karjalankielen äidinkielenopetus

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia vahvistamaan saamenkielisen opetuksen tukea kiinnittäen erityistä huomiota kielipesiin, etäopetukseen ja opettajakoulutukseen. Lisäksi se kehottaa viranomaisia tehostamaan työtä romani- ja karjalankielen elvyttämiseksi edistämällä aktiivisesti niiden äidinkieliopetusta kouluissa.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) rakenne ja  resurssit

Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia tehostamaan etnisten suhteiden neuvottelukuntaa (ETNO) kiinteässä yhteistyössä kaikkien vähemmistöjen edustajien kanssa. Erityisesti viranomaisten tulisi lisätä vähemmistöedustajien osuutta, varmistaa jäsenten valintamenettelyn läpinäkyvyys, lisätä budjettiperusteisia ja työntekijäresursseja ja harkita ETNO:n muodollisen aseman vahvistamista laissa.

Suositusten seuranta

Neuvoa-antava komitea rohkaisee viranomaisia järjestämään entiseen tapaan seurantatilaisuuden tämän viidennen kierroksen lausunnon julkistamisen jälkeen.  Komitea katsoo, että seurantavuoropuhelu lausunnossa esitettyjen havaintojen ja suositusten tarkastelemiseksi olisi hyödyllinen. Lisäksi neuvoa-antava komitea on valmis auttamaan viranomaisia löytämään tehokkaimmat tavat tähän raporttiin sisältyvien suositusten toteuttamiseksi.

Lue Euroopan neuvoston neuvoa-antavan komitean tiedote

***

Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus tuli Suomessa voimaan 1.2.1998.

Puiteyleissopimuksessa määritellään ohjelmaluonteisin normein ne periaatteet, jotka velvoittavat sopimusvaltioita omalla alueellaan suojelemaan kansallisia vähemmistöjä.

Sopimusvaltiot sitoutuvat mm. noudattamaan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuden periaatetta sekä monin eri tavoin tukemaan vähemmistökulttuurien ylläpitämistä ja kehittymistä.

Suomi antoi viidennen määräaikaisraporttinsa 1.2.2019. Neuvoa antava komitea vieraili Suomessa 18.-22.3.2019. Komitea julkaisi raporttinsa ja suosituksena 31.1.2019. Euroopan neuvoston ministerikomitea antaa lopulliset suositukset myöhemmin istunnossaan.