EN:n sosiaalisten oikeuksien komitea antoi huomautuksia Suomelle mm. sosiaaliturvan ja vanhusten oikeuksien osalta

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi loppupäätelmänsä vuoden 2013 raportointikierroksesta. Suomi sai huomautuksia mm. sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä.

Vuoden 2013 raportointikierroksen loppupäätelmät koskevat terveyttä, sosiaaliturvaa ja oikeutta sosiaaliseen suojeluun.

Komitean mukaan oikeus sosiaaliturvaan ei Suomessa täysin toteudu, sillä pienin mahdollinen sairauspäiväraha on määrältään täysin riittämätön ja pienin vanhuuseläke riittämätön.

Vanhusten oikeuksien osalta komitea katsoo, ettei Suomessa nykyisin ole lainsäädäntöä, joka riittävällä tavalla kieltäisi vanhusten syrjinnän iän perusteella.

Suomi rikkoo ikäihmisiä koskevaa 23 artiklaa myös, koska voimassaoleva lainsäädäntö mahdollistaa kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt, joiden seurauksena vanhukset eivät ole kansallisesti yhdenvertaisessa asemassa. Erilaisten kunnallisten käytäntöjen vuoksi osa vanhuksista jää omaishoidontuen tai muiden vaihtoehtoisten tukimuotojen ulkopuolelle.

Suomea koskeviin kanteluratkaisuihin viitaten komitea katsoo, ettei Suomi täytä 23 artiklan vaatimuksia, koska palveluasumisen ja tuetun palveluasumisen maksuja ei ole lailla säännelty. Tilanne rikkoo kokonaisuutena arvioiden 23 artiklaa, koska se aiheuttaa vanhuksille erilaisia ja monimutkaisia maksujärjestelyjä koskevaa oikeudellista epävarmuutta. Kunnilla on nykyisin oikeus määrätä palvelumaksut, mutta Suomessa ei tällä hetkellä ole tehokkaita takeita siitä, että kaikki halukkaat ikäihmiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon. Komitean mukaan hoidontarvetta tulisi arvioida vanhuksen lääketieteellisen tilan perusteella.

Nykytila rikkoo 23 artiklaa myös siksi, että kunnallisten käytäntöjen monimutkaisuus vaikeuttaa ajantasaisen ja riittävän tiedon antamista palveluiden käyttäjille. Ikäihmisten oikeutta käyttää tehokkaalla tavalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluita ei siksi ole riittävällä tavalla mahdollistettu.

Loppupäätelmien yhteydessä komitea on antanut 23 artiklaa koskevan tulkintakannanoton, jonka mukaan vanhuksille tarjottavien voimavarojen riittävyyttä arvioidaan kaikkien vanhusten sosiaaliseen suojeluun ohjattujen resurssien valossa. Komitea vertaa näitä valtion nettomediaanituloon.

Jäsenvaltioiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvan osalta komitea katsoo Suomen rikkovan 12§4 artiklaa. Suomi ei nykyisin takaa yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan osalta kaikille peruskirjan osapuolena olevien maiden kansalaisille Suomessa. Näiden maiden kansalaisilla ei ole suomalaisiin verrattuna yhdenvertaista mahdollisuutta saada Suomessa käyttöönsä perhe-etuuksia. Komitea ei ole voinut sille toimitettujen tietojen perusteella varmistaa, että muiden peruskirjan jäsenmaiden kansalaiset voisivat kerryttää sosiaaliturvaetuuksiaan Suomessa.

Myöskään 13§1 artiklassa turvattu oikeus tarpeelliseen sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun ei toteudu. Suomessa laillisesti oleskelevien, toisista peruskirjan jäsenmaista tulevien henkilöiden oikeus apuun edellyttää, että kyseinen henkilö on asunut Suomessa huomattavan pitkään. Komitean mukaan nykyinen asumisaikavaatimus on liian pitkä.

Suomea koskevat huomiot (englanniksi) http://bit.ly/1fcjaKa

Komitean kaikkia maita koskevat huomiot (englanniksi) http://bit.ly/1fbAUE0

Sosiaalisten oikeuksien komitean verkkosivusto http://bit.ly/LnqGro

Sosiaalisten oikeuksien komitean maasivu, jossa koottuna Suomen hyväksymät peruskirjan artiklat ja tietoa Suomen raporteista, suosituksista ja järjestökanteluista http://bit.ly/1b79ZqK

Suomea koskevat järjestökantelut http://bit.ly/1gpHfRr (laita hakuun vasemmassa reunassa Decision on admissibility ja Decision on merits. Oikeassa reunassa kirjoita State-kohtaan FIN)

UM:n sivu, jossa lisätietoa peruskirjasta ja sen valvontamekanismeista, Suomen raportit sekä suositusten käännökset (uusimpia ei ole vielä käännetty)
http://bit.ly/1e6O1tP