EN – Kieliperuskirjan täytäntöönpanon väliarviointi on julkaistu
27.10.2020
Ruotsinkielisten oikeudet tulisi taata sote-uudistuksessa, saamenkielten edistystoimien rahoituksen tulisi olla pitkäjänteisempää ja romanikielen opetusta tulisi kehittää
Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva asiantuntijakomitea, joka valvoo alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (kieliperuskirja) täytäntöönpanoa, on 7.10.2020 julkaistussa väliraportissaan arvioinut, kuinka Suomi on pannut täytäntöön peruskirjan viidennen valvontakierroksen välittömiä toimenpiteitä edellyttävät suositukset.
Asiantuntijakomitean mukaan ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi on otettu positiivia askelia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus alueellisissa ja paikallisissa viranomaisissa tulisi kuitenkin varmistaa erityisesti ei-ruotsinkielisillä alueilla. Ruotsinkielisen väestön mahdollisuutta käyttää ruotsia sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee vahvistaa yleisesti ja myös sote-uudistuksen yhteydessä.
Suomessa on aloitettu projekteja mm. saamenkielisen koulutuksen ja saamenkielisten opettajien koulutuksen sekä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäämiseksi. Rahoitusta on lisätty saamenkielisten toimien edistämiseksi, mutta rahoitus on suurelta osin projektipohjaista tai riittämätöntä, mikä vaarantaa toimien pitkäjänteisyyden. Asiantuntijakomitea on kehottanut Suomea varmistamaan toimille pitempiaikaisen rahoituksen ja vakinaistamaan menestyneitä projekteja, kuten kielipesätoimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus saamen kielillä tulee varmistaa.
Vaikka asiantuntijakomitea kiittää Suomea kansallisesta romanikielen kielipoliittisesta ohjelmasta, huomauttaa se kuitenkin, että tulee pyrkiä kokonaisvaltaisesti turvaamaan romanikielen opettaminen opintosuunnitelmineen, opettajankoulutuksineen ja pilottikouluineen. Lisäksi vanhempien keskuudessa tulisi lisätä tietoutta romanikielisestä opetuksesta ja romanikielisten opettajien koulutuksesta.
Lisäksi asiantuntijakomitea kritisoi Suomea uudelleen siitä, että Suomi ei ole raportoinut uusista toimista karjalan kielen, venäjän, tataarin ja jiddišin kohdalla.
Suomi on raportoinut kieliperuskirjan täytäntöönpanosta viimeksi vuonna 2017 (5. määräaikaisraportti). Asiantuntijakomitean suositukset Suomelle annettiin 2018. Raportointisykliä on uudistettu vuonna 2018 siten, että peruskirjan ratifioineet valtiot raportoivat nyt peruskirjan täytäntöönpanosta kolmen vuoden sijaan viiden vuoden välein. Raportointien välillä tehtävä väliarvio, joka nyt tehty ensimmäisen kerran ja jossa asiantuntijakomitea arvioi suosituksien täytäntöönpanoa, on osa tätä uutta prosessia.
EN:n kieliperuskirjan verkkosivusto
Asiantuntijakomitean väliraportti 2020
Asiantuntijakomitean vuoden 2018 raportti suosituksineen
Ulkoministeriön sivusto kieliperuskirjan raportoinnista
IOK:n uutinen asiantuntijakomitean suosituksista (2018)
IOK:n lausunto EN:n kieliperuskirjan määräaikaisraportointia varten (2017)