EN: Jo seitsemän sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen liittyvää kanteluratkaisua odottaa Suomen kansallista täytäntöönpanoa
4.4.2024
Suomi ei edelleenkään ole korjannut muun muassa sosiaaliturvan tasoon, omaishoitajien palkkioihin ja tukitoimiin, palveluasumisen asiakasmaksuihin eikä työelämän sääntelyyn liittyviä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kanteluratkaisuissaan toteamia sopimusrikkomuksia.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on vuoden 2023 vuosiraportissaan tarkastellut kuuden Suomea vastaan antamansa kanteluratkaisun kansallisia täytäntöönpanotoimia. Osa ratkaisuista on tarkastelussa jo viidettä kertaa.
Komitea pitää täytäntöönpanotoimia (Suomen osuus raportissa s. 43 alkaen) edelleen riittämättöminä. Suomi ei ole korjannut ratkaisuissa ilmenneitä uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan takaamien oikeuksien loukkauksia.
Maaliskuussa julkaistussa raportissa on listattu kuusi järjestökantelua, joissa täytäntöönpano on kesken. Euroopan neuvoston (EN) ministerikomitea on lisäksi kesäkuussa 2023 antanut Suomelle suosituksensa vuonna 2022 annetun ratkaisun täytäntöönpanosta.
Ratkaisuista kolme koskee puutteita suomalaisessa sosiaaliturvassa, jonka minimitason komitea on jo toistuvasti katsonut riittämättömäksi (linkki Ylen uutiseen aiheesta). Hallitus katsoo näihin liittyvissä lausunnoissaan muun muassa, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu useista toisiaan täydentävistä rahallisista tuista sekä erilaisista tukimuodoista ja palveluista, jotka liittyvät tukien saajien henkilökohtaisiin tilanteisiin. Näin ollen rahallisten tukien tarkastelu erillään järjestelmästä ei vastaa lopullista tuen tasoa. Lisäksi hallitus toteaa tukijärjestelmän kattavan koko kansan ja takaavan yksilöille arvokkaan elämän.
Sosiaalisten oikeuksien komitea on ollut toistuvasti asiasta eri mieltä ja katsoo, kuten YK:n TSS-komiteakin, että hallitus ei ole toimittanut asiasta riittävää tietoa, jotta asia voitaisiin lopullisesti arvioida.
Vanhimmat nyt tarkastelussa olleet ratkaisut ovat yli 10 vuoden takaa. Ikääntyneiden oikeuksiin liittyvät rikkomukset koskivat puutteita omaishoitajille kuuluvissa palkkioissa ja tukitoimissa sekä puutteellista sääntelyä palveluasumisen asiakasmaksuissa. Lisäksi täytäntöönpano on todettu puutteelliseksi kahdessa työelämää koskevassa tapauksessa: toisessa rikkomus perustui työntekijän riittämättömään suojaan laittoman irtosanomisen jäljiltä ja toisessa epäkohtiin naisten ja miesten tasa-arvossa työelämässä.
Komitea toteaa raportissa yhden aiemmin seurannassa olleen, lasten eriarvoista päivähoito-oikeutta koskeneen rikkomuksen vaatimien täytäntöönpanotoimien tulleen suoritetuiksi. Suomen varhaiskasvatuslakia päivitettiin vuonna 2020 tavalla, jossa lasten päivähoito-oikeuden tasa-arvo komitean mukaan nyt täyttää sosiaalisen peruskirjan asettamat edellytykset. Tapauksen seurannan lopettaminen odottaa vielä EN:n ministerikomitean hyväksyntää.
Taustaa
Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on vuonna 1999 voimaan tullut kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Sen on hyväksynyt Suomi ja 34 muuta Euroopan neuvoston jäsenmaata. Peruskirjan oikeudet on taattava kaikille sopimusvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää.
Peruskirjan täytäntöönpanon valvonta perustuu raportteihin, joita sopimusvaltiot antavat määräajoin. Lisäksi työmarkkinaosapuolet ja tietyt järjestöt voivat tehdä järjestökanteluita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle peruskirjan määräysten puutteellisesta täytäntöönpanosta. Suomi on ainoana maana hyväksynyt menettelyn, jonka mukaan myös edustavat kansalliset järjestöt voivat kannella komitealle epäillyistä peruskirjan rikkomuksista.
Suomen täytäntöönpanoa odottavat tapaukset sosiaalisten oikeuksien komiteassa.