EN - alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja - suosituksia Suomelle
15.10.2018
Saamenkielinen opetus kotiseutualueen ulkopuolella, saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut, romanikielinen opettajankoulutus sekä yleinen tietoisuus vähemmistökielistä vaativat välittömiä toimenpiteitä Suomessa.
Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva asiantuntijakomitea, joka valvoo alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (kieliperuskirja) täytäntöönpanoa jäsenmaissa on antanut tuoreimman raporttinsa Suomen tilanteesta.
Komitea huomioi viranomaisten toimet alueellisten kielten ja vähemmistökielten suojelemiseksi, mutta toteaa, että lisätoimet ovat tarpeen.
Lue asiantuntijakomitean raportti (en) kokonaisuudessaan.
Ruotsin asema on vahva toisena kansalliskielenä, mutta ruotsin käytäminen esimerkiksi tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa, terveydenhuollossa sekä sosiaalipalveluissa ei aina onnistu virkamiesten jne. puutteellisen kielitaidon vuoksi.
Saamen kielien osalta edistystä on tapahtunut oppimateriaalien kehittämisessä ja kielipesien toiminnassa. Kuitenkin edelleen saamen kielien käyttämisessä on ongelmia erityisesti terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Asiantuntijakomitea myös suosittaa, että saamenkielistä opetusta tulisi laajentaa myös kotiseutualueen ulkopuolelle, missä yli 60% saamelaisista asuu.
Romanikielen asema on heikko ja sen edistämisohjelmaa tarvittaisiin kipeästi. Yliopistossa voi nykyisin opiskella romanikieltä, mutta pakollisessa koulutuksessa sen oppimismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.
Vaikka esimerkiksi karjalan kielen edistämisohjelma aloitettiin vuonna 2017, yleisesti ottaen tietoisuutta vähemmistökielistä koulutuksessa ja mediassa tulisi parantaa.
Suomi toimitti viidennen määräaikaisraporttinsa yli kuusi vuotta myöhässä. Komitean mielestä tämä vähentää valitettavasti seurantajärjestelmän tehokkuutta.
Kieliperuskirja tuli Suomessa voimaan vuonna 1998. Sitä sovelletaan seuraaviin kieliin: Karjalan kieli, romani, venäjä, Inarin saami, pohjoissaami, kolttasaami, ruotss, tataari ja jiddish.
Asiantuntijakomitean raportin ja havaintojen perusteella Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi seuraavat neljä suositusta:
Ministerikomitea suosittelee, että Suomen viranomaiset ottavat huomioon kaikki asiantuntijakomitean havainnot ja suositukset sekä kiireellisesti
1. edelleen vahvistavat saamenkielistä opetusta myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, erityisesti myöntämällä pysyvän rahoituksen kielipesille ja aikuiskoulutukselle;
2. ryhtyvät lisätoimiin varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden;
3. lisäävät ja parantavat romanikielisten opettajien koulutusta, laajentavat romanikielisen oppimateriaalin tuotantoa ja lisäävät romanikielen opetustarjontaa;
4. ryhtyvät toimiin lisätäkseen tietoisuutta Suomen alueellisista kielistä ja vähemmistökielistä sekä suvaitsevuutta niitä kohtaan.
Suomen seuraavan raportin määräaika on 1.3.2020.
Ulkoministeriön Kieliperuskirja-sivu, jossa mm. raportit ja suositukset eri kielillä