Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja riittämättömät toimet elinkustannuskriisin torjumiseksi vaikeuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta

1.7.2024

Euroopan sosiaalisen peruskirjan tunnus

Ihmisoikeuskeskus lausui Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle (ESOK) Suomen valtion toimenpiteistä elinkustannuskriisin vaikutusten torjumiseksi. Suomelta puuttuu uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatima toimintasuunnitelma torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. 

Lausunnossaan Ihmisoikeuskeskus huomautti, että Suomi on saanut jo useampia kanteluratkaisuja ESOK:lta sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Suomella on edelleen toimeenpantavana komitealta kahdeksan ratkaisua, joista vanhin on vuodelta 2012.

Elinkustannuskriisin myötä tilanne on edelleen vaikeutunut. Samaan aikaan hallitus on tekemässä mittavia leikkauksia eri sosiaalitukiin talouden tasapainottamiseksi. Leikkaukset vaikuttavat erityisesti jo haavoittuvassa oleviin yhteiskuntaryhmiin, kuten nuoriin, vammaisiin, turvapaikanhakijoihin, pienituloisiin lapsiperheisiin ja ikääntyneisiin.

Toimintaohjelma köyhyyden torjumiseksi puuttuu

Ihmisoikeuskeskus huomauttaa, että muun muassa lapsiperheköyhyys on lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosina. Suomalaisista lapsista 11,7 prosenttia kuului pienituloiseen perheeseen vuonna 2022. Esimerkiksi lapsilisää ei ole sidottu elinkustannuksiin ja on siten jäänyt liian alhaiselle tasolle.

Suomelta puuttuu myös uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämä kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Raportissaan ESOK:lle hallitus sen sijaan kertoo alkavansa tukea ruoka-apua tarjoavia järjestöjä. Ihmisoikeuskeskus huomauttaa, että toisin kuin toimiva sosiaaliturvajärjestelmä, ruoka-apu ei ole keino torjua köyhyyttä. Se on ainoastaan keino jokapäiväiseen selviytymiseen.

Hallituksen leikkaukset osuvat myös vahvasti nuoriin, jotka ovat suhteellisesti muita enemmän riippuvaisia sosiaaliturvasta. Esimerkiksi jäädytykset opintotuen indeksikorotukseen ja opiskelijoiden asumistuen heikennykset osuvat erityisesti nuoriin. Opintotuen yhä vahvempi lainapainotteisuus lisää velkaantumista. Samaan aikaan nuorten kasvavat mielenterveysongelmat herättävät vakavaa huolta Suomessa.

Lyhyet lausuntoajat ja riittämättömät vaikutusarvioinnit ongelmallisia

Ihmisoikeuskeskus toteaa, että hallituksen toimenpiteet elinkustannuskriisistä kärsivien tukemiseksi ovat riittämättömät. Lausunnossaan Ihmisoikeuskeskus kiinnitti huomiota myös nopeuteen, jolla uusia, kriisiä edelleen syventäviä, sosiaaliturvan leikkauksia tällä hetkellä tehdään. Tiukkojen aikataulujen vuoksi ihmisoikeusvaikutusarvioinnit jäävät puutteellisiksi ja lausuntoajat liian lyhyiksi.

Jäsenvaltioiden raportointi ESOK:lle

Suomi on ratifioinut Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja raportoi siten säännöllisesti ESOK:lle sopimuksen täytäntöönpanosta. Komitea voi raportointijärjestelmän yhteydessä myös pyytää temaattisia raportteja jäsenvaltioilta. Temaattiset raportit koskevat ajankohtaisia, koko Eurooppaa koskettavia aiheita, jotka vaikuttavat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Viime vuosina ruoan ja energian hintojen nousu on aiheuttanut Euroopan laajuisen elinkustannuskriisin. Viime vuonna ESOK pyysi jäsenvaltioita raportoimaan, kuinka kriisin vaikutuksiin on vastattu. Kolmansille osapuolille, kuten kansallisille ihmisoikeusinstituutioille, kansalaisjärjestöille, ammattiliitoille ja työnantajajärjestöille, annettiin mahdollisuus lausua valtioidensa raportista ja täydentää siinä annettuja tietoja.

Tutustu

Aiemmin aiheesta

EN: Jo seitsemän sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen liittyvää kanteluratkaisua odottaa Suomen kansallista täytäntöönpanoa (4.4.2024)

 

Lisätiedot

nuorempi asiantuntija Mikko Pursimo, p. 09 432 3784, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi

johtaja Jarna Petman, p. 09 432 3780, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi

Kuva: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea