Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio
Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot (National Human Rights Institution, NHRI) ovat lailla perustettuja itsenäisiä ja riippumattomia toimielimiä. Niiden tehtävänä on edistää ja turvata ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeusinstituutio on kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeustutkimuksen ja hallituksen toimintaa täydentävä toimielin. Se pyrkii omalta osaltaan edistämään ihmisoikeuksien toteutumista seuraamalla ja arvioimalla kyseisten tahojen toimintaa, tarvittaessa myös kriittisesti.
Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio muodostuu Ihmisoikeuskeskuksesta, ihmisoikeusvaltuuskunnasta ja eduskunnan oikeusasiamiehestä.
Ihmisoikeuskeskus edistää ja seuraa ihmisoikeuksien toteutumista ja edistää yhteistyötä. Sen toimivalta kattaa myös puhtaasti yksityiset tahot, kuten yritystoiminnan.
Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta tuo instituutiolle Pariisin periaatteiden edellyttämää pluralismia. Sen jäsenet edustavat laaja-alaisesti yhteiskunnan eri osa-alueita.
Eduskunnan oikeusasiamies valvoo ja edistää viranomaisten toiminnan laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Pariisin periaatteet ovat ihmisoikeusinstituutioiden arvioinnin mittarit
Instituutioiden asemaa, tehtäviä ja kokoonpanoa määrittelevät YK:n niin kutsutut Pariisin periaatteet. Periaatteet hyväksyttiin yksimielisesti YK:n ihmisoikeustoimikunnan päätöslauselmassa vuonna 1993 ja saman vuoden ihmisoikeuskonferenssin päätösasiakirjoissa.
Pariisin periaatteet ovat kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden keskeisin arviointikriteeri. Instituutioille myönnetään status ko. periaatteiden kriteerien mukaan. A-statuksen saaneet ihmisoikeusinstituutiot täyttävät täysin nämä kriteerit.
Pariisin periaatteiden mukaan:
- kansalliset ihmisoikeusinstituutiot tulee perustaa perustuslain tai lain tasoisella säädöksellä, jossa määritellään instituution tehtävät, kokoonpano sekä toimivaltuudet.
- Instituutiolla tulee olla itsenäinen ja riippumaton asema muodollisesti, taloudellisesti ja hallinnollisesti. Budjetin tulee olla parlamentin päätösvallassa.
- Instituutiolla on oltava moniarvoinen kokoonpano, joka kattaa ne yhteiskunnalliset tahot, jotka osallistuvat ihmisoikeustyöhön kansallisella tasolla.
- Hallituksen ja toimeenpanovallan edustajat voivat osallistua instituution päätöksentekoon vain neuvoa-antavassa ominaisuudessa.
- Instituution tehtävänkuvan tulee olla mahdollisimman laaja: ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyviä asiantuntija-, neuvonta- ja selvitystehtäviä ihmisoikeuskasvatukseen, -koulutukseen ja –tiedotukseen liittyen sekä kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten seurantaan kuuluvia tehtäviä
- Instituutio osallistuu myös tällaisiin tehtäviin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.
- Instituution valinnaisena tehtävänä voi olla valitusten ja/tai kanteluiden käsitteleminen, sovittelu sekä valittajien avustaminen yksittäisissä ihmisoikeusloukkaustapauksissa.
- Instituutio voivat myös antaa suosituksia viranomaisille.
Pariisin periaatteet (englanniksi)
Pariisin periaatteet (suomeksi)
Instituution status
Suomen instituutiolle on annettu A-status vuosina 2014 ja 2019. A-statuksen myötä Suomen kansallisella ihmisoikeusinstituutiolla on puheoikeus YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja äänioikeus ihmisoikeusinstituutioiden maailmanlaajuisessa verkostossa GANHRI:ssa.
A-status kertoo instituution täyttävän vaatimukset täysin. B-status osoittaa joitain puutteita. GANHRI arvioi akkreditaatiostatuksen uudelleen viiden vuoden määräajoin.
Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio osana kansainvälisiä verkostoja
Ihmisoikeuskeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu osallistua perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisessä yhteistyössä Ihmisoikeuskeskus edustaa Suomen kansallista ihmisoikeusinstituutiota.
Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio kuuluu eurooppalaisten kansallisten instituutioiden verkostoon ENNHRI:in sekä kansainväliseen ihmisoikeusinstituutioiden verkostoon GANHRI:in.