Kielelliset oikeudet
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Valtion on huolehdittava, että esimerkiksi julkiset palvelut ovat tosiasiallisesti saatavilla kielilain edellytysten mukaisesti.
Perustuslaissa mainitaan lisäksi oikeus käyttää ja ylläpitää saamen kieltä, viittomakieltä ja romaninkieltä. Kielilaki, saamen kielilaki ja viittomakielilaki sekä kielitaitolaki sääntelevät kielellisistä oikeuksista tarkemmin.
Vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, harjoittaa omaa uskontoaan ja käyttää omaa kieltään. Suomi on sitoutunut erityisesti suojelemaan ja edistämään alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä ja niiden käyttäjien oikeuksia. Tällaisia kieliä ovat toinen kotimainen kieli ruotsi, saamen kielet sekä romanikieli, karjalankieli, venäjä, viro, tataari ja jiddiš sekä viiittomakielet.
Kielelliset oikeudet luovat viranomaisille velvollisuuksia, kuten esimerkiksi julkisten paveluiden järjestämisen henkilön omalla kielellään. Kielelliset oikeudet ovat usein edellytys myös muiden oikeuksien toteutumiselle. Tällaisia oikeuksia ovat esimerkiksi sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet sekä oikeussuoja.
