Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsittelemät ilmastotapaukset
Maaliskuussa 2023 suuressa jaostossa käsiteltiin suullisessa istunnossa kahta ilmastotapausta: KlimaSeniorinnen v. Sveitsi ja Carême v. Ranska. ENNHRI osallistui molempiin käsittelyihin kirjallisesti ja KlimaSeniorinnen-käsittelyyn myös suullisesti suuren jaoston kuulemisessa.
Tapauksessa Duarte Agostinho ym. v. Portugali ym. vain ENNHRI, Euroopan komissio ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu saivat käyttää suullisen puheenvuoron suuren jaoston kuulemisessa syyskuussa 2023.
Huhtikuussa 2024 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi ratkaisunsa kolmessa ilmastonmuutosta koskevassa tapauksessa.
1) KlimaSeniorinnen v. Sveitsi no. 53600/20
Tapaus KlimaSeniorinnen v. Sveitsi oli neljän ikääntyneen naisen ja eläkeläisyhdistyksen tekemä valitus, jossa väitettiin, muun muassa, että Sveitsi on rikkonut positiivista velvoitettaan suojella heidän oikeuttaan elämään ja terveyteen vaarallisten helleaaltojen vaikutuksilta, koska se ei ole vähentänyt riittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. (Sovelletut ihmisoikeusopimuksen artiklat 2, 6, 8 ja 13.)
Suuren jaoston ratkaisu 9.4.2024
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että vain valittajayhdistyksellä oli uhriasema. Valitusta ei tutkittu artikloiden 2 ja 13 osalta. Suuri jaosto totesi rikkomuksen artikloiden 6.1. ja 8 osalta ja määräsi Sveitsin valtion korvaamaan valittajayhdistykselle sen oikeudenkäyntikuluja.
Artiklan 8 osalta suuri jaosto katsoi, että valtioilla on velvollisuus päättää toimista, joilla vähennetään ilmastonmuutosta. Sveitsin valtio ei ollut riittävässä määrin ryhtynyt toimiin säännelläkseen kasvihuonekaasujen rajoituksia eikä Sveitsi myöskään ole kyennyt saavuttamaan omia vähennystavoitteitaan. Valtio oli ylittänyt oman harkintamarginaalinsa (margin of appreciation) ja epäonnistunut toiminnassaan suojella artiklan 8 mukaisten positiivisten velvoitteidensa kautta elämää, terveyttä, hyvinvointia ja elämän laatua ilmastonmuutoksen haitallisilta vaikutuksilta, .
Artiklan 6.1 osalta suuri jaosto katsoi, että kansalliset tuomioistuimet eivät olleet antaneet vakuuttavia perusteluja sille, miksi se oli jättänyt tutkimatta valittajayhdistyksen kanteen. Tuomioistuin ei ollut ottanut kannetta vakavasti eikä ollut ottanut huomioon vakuuttavaa tieteellistä todistusaineistoa ilmastonmuutoksesta. Valittajalla ei näin ollen ollut ollut pääsyä oikeuteen.
Ratkaisuun sisältyy eriävä mielipide. Tuomari Eicke on huolissaan muun muassa annetun ratkaisun ja sen luoman uuden oikeuden vaikutuksista (para 65, ratkaisun liitteenä). Hän katsoo, että ratkaisu luo mahdollisesti liikaa toivoa oikeudenkäyntien mahdollisuuksiin vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja samalla sitoo valtiotoimijoiden resursseja erilaisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen sekä oikeudenkäynteihin ja mahdollisesti vaikeuttaa meneillään olevia erilaisia neuvotteluja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi.
2) Duarte Agostinho ym. v. Portugali ym. no. 39371/20
Duarte-tapauksessa kuusi portugalilaista lasta ja nuorta väittivät, että Portugali ja 31 muuta Euroopan valtiota, mukaanluettuna Suomi, eivät tee tarpeeksi suojellakseen heitä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta heidän elinaikanaan. Kantajat ovat väittäneet, että kyseiset valtiot eivät noudata Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan (oikeus elämään) ja 8 artiklan (oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen) mukaisia positiivisia velvoitteitaan.
Suuren jaoston ratkaisu 9.4.2024
Ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut valitusta tutkittavaksi (inadmissible). Päätöksessään suuri jaosto katsoi, että valitus saattoi kohdistua vain Portugalin valtioon (oikeudellinen toimivalta). Portugalin osalta valittajat eivät olleet käyttäneet kansallisia oikeussuojakeinoja, joten valitus jätettiin tutkimatta myös muilta osin. Valittajien uhriasemaa ei tutkittu. (Sovelletut ihmisoikeussopimuksen artiklat 35.1, 35.3. ja 35.4)
EIT katsoi ratkaisussaan, että valtioilla on viimekätinen kontrolli sen alueella tapahtuvista yksityisistä ja julkisista toiminnoista, jotka tuottavat kasvihuonekaasuja- tai päästöjä. Päästöillä on monitasoinen suhde myös vaikutuksiin valtion rajojen ulkopuolella. Ilmastonmuutos on muista tapauksista poikkeava. Mutta sillä yksistään ei voida luoda, juridisella tulkinnalla, uutta perustetta laajentaa valtion oikeudellista toimivaltaa valtion alueen ulkopuolelle (extraterritorial jurisdiction).
3) Carême v. Ranska no. 7189/21
Tapauksessa Carême v. Ranska englannin kanaalin rannalla sijaitsevan kunnan pormestari vaati, että hallituksen tulee ryhtyä kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja säätää pakolliseksi priorisoida ilmastotoimia. Huolena oli muun muassa elinolosuhteiden heikentyminen.
Suuren jaoston ratkaisu 9.4.2024
Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että valittajalla ei ollut uhriasemaa, koska hän ei asunut alueella eikä edes Ranskassa enää ja koska EIT ei hyväksy actio popularis-tyyppisiä valituksia, suuri jaosto jätti valituksen tutkimatta. (Artikla 34)
Sivu päivitetty 9.4.2024