Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa - IOK:n selvitys 2014
På Svenska In English
Selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta Suomessa
Ihmisoikeuskeskus toteutti vuoden 2013 aikana selvityksen ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumisesta Suomen koulutusjärjestelmässä. Selvitys julkaistiin helmikuussa 2014.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa toteutettu varsinainen kartoitus ihmisoikeuskoulutuksen määrästä, laajuudesta ja laadusta. Selvitys sisältää katsauksen ja käytännön toimenpide-ehdotuksia ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen kaikilla koulutussektoreilla, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä viranhaltijoiden täydennyskoulutukseen.
Selvityksen yhteydessä julkaistiin myös ihmisoikeusvaltuuskunnan hyväksymät suositukset ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämiseksi.
Tältä sivulta löydät selvityksen kokonaisuudessaan, katsaukset ja toimepide-ehdotukset koulutussektoreittain sekä ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset.
Lue ja lataa koko selvitys (word)
Ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistämiseksi Suomessa
Ihmisoikeusvaltuuskunta laati seitsemän konkreettista suositusta toimenpiteistä, joiden avulla ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta voidaan edistää Suomessa.
Suositukset suomalaisella viittomakielellä
Valtioneuvoston ohjelmat
Suomessa ei toistaiseksi ole laadittu kansainvälisten suositusten mukaista yleistä strategiaa tai toimintaohjelmaa, joka ohjaisi kaikkea ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus on huomioitu valtioneuvoston koulutuksen ja lapsi- ja nuorisotyön alueen keskeisissä ohjelmissa ja muissa relevanteissa linjauksissa.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Varhaiskasvatus
Ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia kunnioittavan toimintaympäristön ja -kulttuurin toteutumisen voi sanoa olevan ihmisoikeusnäkökulmasta varhaiskasvatuksen keskeinen tavoite. Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä nimenomaisia viittauksia ihmisoikeuksiin, lukuun ottamatta esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin tehtyjä lisäyksiä vuodelta 2012.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Perusopetus
Ihmisoikeudet on lähtökohtaisesti huomioitu melko hyvin perusopetusta määrittävissä asiakirjoissa. Ihmisoikeudet on kirjattu opetuksen ja kasvatuksen tavoitteiksi sekä perusopetusta koskevassa lainsäädännössä että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2004. Kirjaukset eivät ole kuitenkaan varmistaneet ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumista kouluissa. Koulutuksen järjestäjät, rehtorit ja opettajat eivät tunnu mieltävän opetussuunnitelman arvopohjaa riittävän velvoittavaksi.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Lukiokoulutus
Lukion arvoperustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuskasvatusta ei kuitenkaan käsitteenä mainita voimassa olevissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Myös ihmisoikeuskasvatuksen käytännön toteutumisessa on selviä puutteita. Lukiolaiset pitävät ihmisoikeuksia toisaalta outoina ja vaikeina asioina, toisaalta itsestään selvinä. Ihmisoikeusongelmien nähdään kuuluvan ”jonnekin muualle”.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Ammatillinen koulutus
Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen muodollinen perusta ammatillisessa koulutuksessa on heikko. Ihmisoikeusaiheisia sisältöjä toteutetaan silti käytännössä. Kun linkitys ihmisoikeuksiin kuitenkin puuttuu, eivät oikeuksien sisällöt ja velvoittavuus välity opetukseen eivätkä opiskelijoiden arkeen.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakouluissa ihmisoikeuskasvatusta ei pääsääntöisesti ole sisällytetty opetussuunnitelmiin. Kaikille opiskelijoille suunnattua, ihmisoikeusaiheista perusopetusta järjestetään vain vähän. Oppilaitokset tukeutuvat ihmisoikeuskasvatuksessa yksittäisiin aktiivisiin opettajiin ja kansalaisjärjestöihin. Ihmisoikeuskasvatuksen nähdään toistaiseksi kuuluvan lähinnä tiettyjen koulutusalojen, kuten sosiaali-, hoito- ja terveysalan asiantuntemukseen.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Yliopistot
Yliopistoissa annettavalla ihmisoikeuskoulutuksella on suuri merkitys koko yhteiskunnalle. Kaikki opettajat, ylemmät virkamiehet sekä suurin osa muista johtavassa asemassa toimivista koulutetaan yliopistoissa. He ovat avaintoimijoita ihmisoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta. Tällä hetkellä yliopistojen tilanne on Suomessa ihmisoikeuskoulutuksen ja -kasvatuksen osalta heikko, eivätkä yliopistot itse miellä ihmisoikeuskoulutusta tehtäväkseen.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Valtion omat koulutuslaitokset ja korkeakoulut
Valtion koulutuslaitokset ja korkeakoulut kouluttavat ammattilaisia tehtäviin, joissa on tietyissä tilanteissa mahdollista rajoittaa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Siksi ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus näissä oppilaitoksissa on erityisen tärkeää. Yhtenäistä ohjeistusta siitä, miten ihmisoikeudet tulisi huomioida näiden alojen koulutustavoitteissa, ei vielä ole olemassa.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Viranhaltijoiden täydennyskoulutus
Valtion ja kuntien viranhaltijat ovat avainasemassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Julkisen vallan käyttäjinä viranhaltijoiden velvoite ihmisoikeuksien toteuttamiseen on johdettavissa suoraan ihmisoikeussopimuksista. Tämä velvoite on kirjattu myös perustuslakiin, jonka 22 § mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tällä hetkellä valtiollisten ja kunnallisten viranhaltijoiden ihmisoikeuskoulutus ei Suomessa toteudu riittävällä tavalla.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö tavoittaa vuosittain miljoona ihmistä. Heistä suuri osa on aikuisia, jotka eivät ole muun koulutuksen piirissä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat siten olla avainasemassa kansalaisten ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamisessa. Tällä hetkellä ihmisoikeuskasvatus on kuitenkin näiden oppilaitosten työntekijöille etäinen ja abstrakti asia ja sekoittuu helposti mm. kansainvälisyys- tai monikulttuurisuuskasvatukseen.
