Ihmisoikeuskeskuksen julkaisut
På Svenska In English
Ihmisoikeuskeskus teettää oman työn lisäksi ulkopuolisilla asiantuntijoilla ajankohtaisia selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja.
Vastuullinen liiketoiminta sote-alalla – Yritysten ihmisoikeusvastuu asumispalveluissa
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 4/2024
Ihmisoikeuskeskuksen sosiaali- ja terveysalaa koskeva selvitys tarkastelee suurimpien asumispalveluita Suomessa tarjoavien yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden näkökulmasta. Selvitys nostaa esille sosiaali- ja terveysalan erityispiirteitä, joilla on merkitystä yritysten ihmisoikeusvastuun tarkastelussa ja käytännön toteutuksessa.
Lue selvitys
Kokemuksia ja näkemyksiä antisemitismistä Suomessa – Selvitys juutalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja viharikollisuudesta
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2024
Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön selvitys antisemitismistä kartoittaa itsensä juutalaisiksi määrittelevien kokemuksia ja näkemyksiä antisemitismistä Suomessa. Selvitys tarjoaa tärkeää tietoa antisemitismin tilasta Suomessa päättäjille sekä ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden parissa työskenteleville viranomaisille, tutkijoille ja asiantuntijoille. Selvitys antaa myös suosituksia antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisyhteisöjen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Selvitys pohjautuu Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) laatimaan kysymyssarjaan antisemitismistä, joka mahdollistaa tulosten vertailun myös muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
Saamelaiskäräjälain uudistus – taustatietoa ja vastauksia keskeisiin kysymyksiin
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 2/2024
Saamelaiskäräjälain uudista koskeva päivitetty tietopaketti kokoaa pääosin oikeudellista tietoa lakimuutoksen keskeisimmistä kysymyksistä, kansainvälisen oikeuden saamelaisten oikeuksiin liittyvistä säädöksistä ja periaatteista sekä muita ajankohtaisia huomioita muun muassa saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta. Päivitetty julkaisu ottaa huomioon joulukuussa 2023 annetun lakiuudistusta koskevan hallituksen esityksen (100/2023 vp).
Tämän julkaisun aikaisempi versio (Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2022) käsittelee vuonna 2022 annettua hallituksen esitystä (274/2022 vp), jonka käsittely eduskunnassa raukesi alkuvuodesta 2023 vaalikauden päättyessä.
Ilmastonmuutos ihmisoikeuskysymyksenä – Katsaus kansainväliseen ja arktiseen toimintaympäristöön sekä saamelaisten ja muiden arktisten alkuperäiskansojen erityisasemaan
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2024
Ihmisoikeuskeskuksen ilmastonmuutosta ihmisoikeuskysymyksenä käsittelevä katsaus tarkastelee ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja ilmastohaavoittuvuutta sekä käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia erityisesti alkuperäiskansojen kulttuuriin ja oikeuksiin. Julkaisu kokoaa yhteen myös ihmisoikeustoimijoiden ja -valvontaelinten ilmastonmuutokseen liittyviä kannanottoja ja ratkaisuja. Katsaus luo myös yleiskuvan ilmastonmuutokseen perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä Suomessa sekä tarkastelee ilmastolain perus- ja ihmisoikeuskytkentöjä ja ilmastonmuutoksen vaikutusten kytkeytymistä yksittäisiin perustuslain säännöksiin.
Selvitys ihmisoikeusennakoinnista, resilienssistä ja varautumisesta yhteiskunnan murrosaikana
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 4/2023
Ihmisoikeuskeskuksen selvitys ihmisoikeusennakoinnista kartoittaa ihmisoikeusennakoinnin kenttää ja tarjoaa työkaluja ihmisoikeustoimijoiden ennakointivalmiuksien ja muutosjoustavuuden kehittämiseksi. Ennakointiselvitys hahmottelee myös erilaisia vuodelle 2040 sijoitettuja ihmisoikeusskenaarioita ja arvioi megatrendien vaikutuksia ihmisoikeussääntelyyn. Selvitys keskittyy erityisesti Suomen tilanteeseen, mutta sillä on myös kansainvälisiä ulottuvuuksia. Selvitys on julkaistu myös englanniksi.
Nuorten asiantuntijoiden ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden katsaus
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2023
Ihmisoikeuskeskuksen Nuorten asiantuntijoiden ohjelman ensimmäisen kauden katsaus tarkastelee nuorten oikeuksia kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä kokoaa yhteen havainnot ja nuorten kokemukset oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Katsaus antaa myös ehdotuksia nuorten ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.
Selvitys maahantulosäännösten kiertämistä koskevasta oikeuskäytännöstä
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 2/2023
Ihmisoikeuskeskuksen selvitys käsittelee sitä, miten maahantulosäännösten kiertämistä on tulkittu tuomioistuimissa. Selvityksessä tarkastellaan, minkälaisissa tilanteissa hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus ovat arvioineet oleskeluluvan hakijan kiertäneen maahantulosäännöksiä ja tästä syystä jättäneet voimaan Maahanmuuttoviraston päätöksen jättää oleskelulupa myöntämättä.
Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, minkälaisiin erilaisiin tilanteisiin maahantulosäännösten kiertämisen kieltoa nykyisin sovelletaan. Tältä pohjalta voidaan tarkastella sitä, minkälainen sääntely olisi jatkossa tarkoituksenmukainen.
Ulkomaalaislain kokonaisuus ja lain eri kohtien toimivuus on erityisen ajankohtainen kysymys sisäministeriössä ollessa käynnissä ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen esiselvitys. On tärkeää, että uusi näkemys ulkomaalaislaista perustuu tutkittuun tietoon ja ajankohtaiseen kokonaiskuvaan lain nykytilasta ja soveltamisesta.
Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportti hänen maavierailultaan Suomeen, suomen- ja ruotsinkieliset käännökset
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2023
Ikääntyneiden oikeuksien itsenäinen asiantuntia Claudia Mahler teki maavierailun Suomeen 2021. Vierailun tarkoituksena oli raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
Mahler esitteli raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvoston 51. istunnossa Genevessä 19.9.2022. Raportti sisältää suosituksia Suomen hallitukselle erilaisista toimista ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseksi.
Ihmisoikeuskeskus käännätti raportin suomeksi ja ruotsiksi.
Saamelaiskäräjälain uudistus – taustatietoa ja vastauksia keskeisiin kysymyksiin
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2022
Saamelaiskäräjälaki nykyisessä muodossaan loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia. Tämän ovat todenneet useaan otteeseen muun muassa YK:n ihmisoikeuksien toteutumista valvovat komiteat. Lain uudistus on siten välttämätön – ja sitä on odotettu jo kolmen hallituskauden ajan.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistamiseksi (HE 274/2022 vp). Hallitus ei ollut yksimielinen esityksen antamisesta eduskunnan käsittelyyn.
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu ”Saamelaiskäräjälain uudistus – taustatietoa ja vastauksia keskeisiin kysymyksiin” (Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2022) pyrkii edistämään faktapohjaista keskustelua saamelaiskäräjälain uudistuksesta.
Taustapaperi eurooppalaisista ihmisoikeusinstituutioista, tasa-arvoelimistä ja niitä koskevista standardeista
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 2/2022
Kansalliset mallit ihmisoikeusinstituutioiden, tasa-arvoelinten ja muiden ihmisoikeuksiin keskittyvien erityiselinten perustamiseksi vaihtelevat Euroopan maissa. Joissakin maissa valittu malli on keskitetty, kun taas toisissa malli on hajanaisempi ja instituutiot ja useat eri elimet toimivat rinnakkain. Samalla 1990-luvulta lähtien on kehitetty kansainvälisiä ja eurooppalaisia, erityisesti kansallisiin ihmisoikeusinstituutioihin ja tasa-arvoelimiin liittyviä standardeja.
Mitä nämä standardit ovat? Miten ne liittyvät kansallisella tasolla valittuihin malleihin? Mitkä ovat keskitettyjen ja hajanaisten järjestelmien vahvuudet ja heikkoudet? Mikä on niiden vaikuttavuus?
Näitä kysymyksiä pohditaan Ihmisoikeuskeskuksen vuonna 2021 teettämässä englanninkielisessä taustapaperissa 'Human rights and equality institutions in Europe: Balance between centralization and fragmentation?'. Taustapaperi täydentää Ihmisoikeuskeskuksen tekemää ja kesäkuussa 2022 julkaistua selvitystä Suomen perus- ja ihmisoikeustoimijoista. Taustapaperin on laatinut Lora Vidović yhteistyössä keskuksen kanssa.
Selvitys kansallisista perus- ja ihmisoikeustoimijoista
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2022
Ihmisoikeuskeskuksen toteuttamassa selvityksesssä on pyritty tuottamaan kokonaisvaltaisesta näkökulmasta tietoa ja suosituksia tiettyjen perus- ja ihmisoikeustoimijoiden muodostamista rakenteista.
Selvityksessä käsiteltäviä toimijoita ovat ylimmät laillisuusvalvojat, kansallinen ihmisoikeusinstituutio, erityisvaltuutetut sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa toimijoiden tehtäviä ja toimivaltuuksia, itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä yhteistyötä ja toimintaympäristöä. Keskeisen aineiston muodostavat toimijoiden omat havainnot niiden tehtävistä, asemasta ja perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kokonaisuudesta. Selvitykseen on haasteltu myös muita sidosryhmiä.
Selvityksessä annettavat suositukset koskevat perus- ja ihmisoikeusrakenteiden ja toimijoiden tehtävien kehittämistä sekä toimijoiden toimintaedellytysten vahvistamista.
Vanhusneuvostojen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet kunnissa
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 7/2021
Ihmisoikeuskeskus käynnisti syksyllä 2020 selvityksen, jolla kartoitettiin vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä ja mahdollisia haasteita. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuntien kaikille vanhusneuvostoille lähetettiin kysely, jolla selvitettiin kunkin neuvoston käytäntöjä ja toiminnan edellytyksiä.
Kyselyssä nousi esille erittäin paljon vanhusneuvostojen hyviä käytäntöjä ja työn tuloksia, joilla on pystytty edistämään ikääntyneiden asioita kunnassa. Toisaalta neuvostojen tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet ja toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain hyvin paljon, ja kautta linjan vastauksissa toivotaan vanhusneuvostojen roolin ja vaikuttavuuden vahvistamista esimerkiksi takaamalla riittävät resurssit ja kytkemällä neuvoston toiminta tiiviimmin osaksi kunnan prosesseja.
Koronapandemia ja ikääntyneet – kooste hankkeista, tutkimuksista, raporteista ja valvonnasta
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 6/2021
Koronapandemia ja sen hoitamiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet erityisen merkittävästi ikääntyneiden ihmisten elämään ja etenkin heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Ihmisoikeuskeskuksen raportti kokoaa yhteen ikääntyneitä ja koronapandemiaa käsitteleviä hankkeita, tutkimuksia, raportteja ja valvontahavaintoja. Koosteen tavoitteena on tarjota kattavasti tietoa teemasta jatkohyödyntämistä varten.
Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus
– onko aika kypsä muutokselle?
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 5/2021
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle? käsittelee perustuslain 106 §:n etusijasäännökseen liittyviä muutostarpeita, jotka liittyvät ilmeisyyden vaatimukseen. Selvityksessä on tutkittu tuomioistuinten ratkaisuja, joissa tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut ilmeisen ristiriidan perustuslain ja lain säännöksen soveltamisen välillä. Selvityksessä on esitelty ratkaisuista esiin nousevia havaintoja, kuten että kaikki ratkaisut koskevat perusoikeuksia, puolet ratkaisuista ovat äänestysratkaisuja ja että ratkaisujen määrä on varsin harvalukuinen. Selvityksessä on käsitelty myös vuonna 2011 voimaan tulleen perustuslain muutoksen valmistelun yhteydessä esitettyjä kantoja sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä ilmeisyyden vaatimuksen tarpeellisuudesta ja perusteltavuudesta.
Itsemääräämisoikeus ikääntyneiden ympärivuorokautisissa palveluissa
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 4/2021
Ympärivuorokautisten asumispalvelujen henkilökunnan tietoisuus itsemääräämisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä parantaa iäkkäiden asiakkaiden oikeuksien toteutumista. Henkilöstön koulutuksen kehittäminen onkin avainasemassa ikääntyneiden asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa. Ihmisoikeuskeskus aloitti syksyllä 2020 hankkeen ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hankkeeseen osallistuvien tehostetun palveluasumisen yksiköiden henkilökunnalle, esimiehille ja vastaaville lääkäreille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa ja käsityksiä erityisesti ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta. Kyselyn pohjalta laadittiin raportti, jossa käsitellään sekä kyselyn vastauksia että laajemmin itsemääräämisoikeutta perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa – koottuja havaintoja vuodelta 2019
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2021
Ihmisoikeuskeskus on koonnut teemoittain perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien ja edistävien itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden (PIO-valvojat) havaintoja vuodelta 2019. Havainnot koskevat puutteita ja ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Mukaan on otettu myös joitakin ratkaisuja korkeimmista oikeuksista ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta.
Julkaisussa painottuvat Ihmisoikeuskeskuksen yleisessä perus- ja ihmisoikeuksien seurannassa tällä hetkellä mukana olevat aihealueet ja oikeudet. Tiedot on kerätty pääasiassa vuoden 2019 vuosi- ja toimintakertomuksista sekä verkkotiedotteista. Kooste ei ole kattava esitys kaikista valvonnassa tehdyistä havainnoista koskien perus- ja ihmisoikeuksia.
Koosteen yhteydessä julkaistaan myös kaavio perus- ja ihmisoikeustoimijoista Suomessa.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa – koottuja havaintoja
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 2/2020
Ihmisoikeuskeskus on koonnut teemoittain perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien ja edistävien itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden (ns. PIO-valvojat) sekä ylimpien tuomioistuinten huomioita. Huomiot koskevat puutteita ja ongelmia perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisessa Suomessa. Ajallisesti huomiot on kerätty vuoden 2018 vuosikertomuksista ja muista julkaisuista. Monet teemat kuitenkin ovat edelleen ajankohtaisia.
Julkaisun teemat on valittu pääasiassa Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa Suomessa esiin tulevista aihealueista. Otos ei myöskään kata kaikkia ko. viranomaisten huomioita mainituista teemoista.
Ajattelutavan muutos – kohti oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ikääntymiseen
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2020
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) julkaisussa tutkitaan ikäsyrjinnän vaikutuksia valikoidun havainnollistavan datan pohjalta lähestymällä kysymystä monelta
eri tasolta keskittyen yksilöön, ikääntyneisiin sosiaalisena ryhmänä ja yhteiskuntaan kokonaisuutena. Julkaisussa tarkastellaan myös ikääntyneiden kohtaamia erilaisia haasteita ja heidän kokemuksiaan ottaen huomioon myös muita tekijöitä, kuten sukupuolen, siirtolaisuuden, kuulumisen vähemmistöön, vammaisuuden tai asumisen maaseudulla.Toiseksi selvityksessä käsitellään lyhyesti oikeudellista ja poliittista
kehitystä EU:ssa tarkastelemalla, kuinka tietyt oikeudelliset ja poliittiset välineet vaikuttavat ikääntyneiden oikeuksiin ja kokemuksiin.
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet – keskeiset kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2019
Kansainväliset ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevat normit luovat pohjan kansalliselle lainsäädännölle ja vanhuspolitiikalle. Tällä hetkellä kansainvälisellä ja alueellisella tasolla ei ole juurikaan nimenomaisesti ikääntyneiden oikeuksiin keskittyviä velvoittavia sopimuksia, normeja tai asiakirjoja. Suurin osa ikääntyneiden ihmisoikeuksia koskevista asiakirjoista on ei-sitovia eli niin kutsuttuja soft law -instrumentteja, joita valtioilla ei ole tiukkaa velvollisuutta noudattaa.
Monet kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä muut kansainväliset ja alueelliset mekanismit ovat kuitenkin merkityksellisiä myös ikääntyneiden oikeuksien kannalta. Samoin Suomen perustuslaki ja muu kansallinen lainsäädäntö takaavat iäkkäiden ihmisten oikeudet pääsääntöisesti aivan samoin kuin muidenkin. Osa lainsäädännöstä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät lait, ovat erityisen keskeisiä vanhusten näkökulmasta.
Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen – Tilanne Suomessa ja lainsäädännön
kehityslinjoja Euroopassa (2018)
Sukupuolen oikeudellisella vahvistamisella, eli sukupuolimerkinnän muuttamisella sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi, on keskeinen merkitys transihmisten ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ihmisoikeuskeskuksen selvityksessä käydään läpi sukupuolen vahvistamiseen liittyvää kansainvälisten ihmisoikeusinstrumenttien ja mekanismien tuottamaa aineistoa, kannanottoja, suosituksia ja oikeuskäytäntöä. Lisäksi selvityksessä käsitellään translain uudistustyötä Suomessa sekä sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevan lainsäädännön muutoksia Maltalla, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Irlannissa.
Asiantuntijoiden näkemyksiä perus- ja ihmisoikeustutkimuksen tilasta Suomessa (2017)
Ihmisoikeuskeskuksen ja Lapin yliopiston Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuksien instituutin tekemässä selvityksessä kartoitettiin perus- ja ihmisoikeustutkimusta tekevien tutkijoiden ja tutkimusta käyttävien asiantuntijoiden näkemyksiä.
Vammaisten henkilöiden pääsy oikeuksiin: vammaisjärjestöjen neuvontapalvelut (2015)
Selvitys perustuu Ihmisoikeuskeskuksen syksyllä 2015 tekemiin haastatteluihin vammaisjärjestöjen lakimiesten ja muiden neuvontaa antavien järjestötyöntekijöiden kanssa. Haastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa kentällä tarjottavaa, viranomaispalveluita täydentävää neuvontaa ja samalla kerätä tietoa vammaisten henkilöiden arkipäivässään kohtaamista haasteista. Selvitys nostaa esiin kuusi keskeistä yleistä ongelmaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa.
Ihmisoikeustoimintaohjelmat - kokemuksia meiltä ja muualta (2014)
Valtioneuvoston vuoden 2014 ihmisoikeusselonteossa esitetään, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmia tehtäisiin myös tuleville vuosille. Toimintaohjelmaa valmisteltassa on hyvä palauttaa mieliin kokemuksia myös muiden maiden ihmisoikeustoimintaohjelmista sekä niiden taustoista ja laadintaperiaatteista.
Artikkeli on alun perin julkaistu Ihmisoikeuskeskuksen toimintakertomuksessa 2014.
Selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta Suomessa (2014)
Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus ovat olennaisia edellytyksiä ihmisoikeustietoisuuden kehittymiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ihmisoikeuskeskus toteutti vuoden 2013 aikana selvityksen ko. koulutuksen toteutumisesta Suomessa. Selvitys on julkaistu helmikuussa 2014.
Selvitykseen perustuvat Ihmisoikeuskeskuksen ja sen valtuuskunnan suositukset
Mitä ihmisoikeudet ovat? (2014)
Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa. Ihmisoikeudet ovat kansainvälisen oikeuden normeja, jotka suojaavat yksilöitä ensisijaisesti julkisen vallan väärinkäytöltä. Lähes kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet keskeisimpiin yleismaailmallisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä ”Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa” (Ihmisoikeuskeskus 2014).
Mitä ihmisoikeuskasvatus on? (2017)
YK:n ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta koskevan julistuksen mukaan ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus, opetus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien maailmanlaajuiseen kunnioitukseen ja noudattamiseen ja joka siten ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuskasvatus antaa ihmisille mm. tietoja, taitoja ja ymmärrystä omien asenteiden ja toimintatapojen kehittämiseksi vahvistamaan ihmisoikeusmyönteistä kulttuuria.
Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä ”Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa” (Ihmisoikeuskeskus 2014). Osa artikkelista perustuu suoraan Mia Matilaisen väitöskirjaan ”Ihmisoikeuskasvatus lukiossa – outoa ja itsestään selvää”, HY, Tutkimuksia 326, Helsinki 2011. Ihmisoikeuskasvatuksen historiaa käsittelevä kappale on kokonaan uudistettu 2017 painoksessa.
Ihmisoikeudet yritystoiminnassa (2014)
Yritykset luovat työtä, vaurautta ja hyvinvointia. Niiden toiminnan vaikutukset ulottuvat moniin ihmisiin: yrityksen omiin työntekijöihin ja näiden perheisiin, palveluiden tai tuotteiden ostajiin, alihankkijoihin ja raaka-aineiden tuottajiin, paikallisyhteisöön ja joskus kokonaisen alueen tai maan asukkaisiin. On siis selvää, että yrityksillä on valtaa – joissain tilanteissa enemmän kuin valtioilla, joissa ne toimivat. Mutta olipa yritys sitten pieni tai suuri, sen toiminta vaikuttaa jollain tavalla ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja siksi on tärkeää, että yritykset toimivat vastuullisesti.
Kristiina Kouroksen ja Kristiina Vainion artikkeli on alun perin julkaistu teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja (Tietosanoma 2014).