Viittomakielen päivät 12.2. ja 23.9.
På Svenska In English
YK:n julistamaa kansainvälistä viittomakielen päivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta (vuodesta 2018 alkaen). Kansallista viittomakielen päivää Suomessa vietetään puolestaan helmikuun 12. päivä.
Suomessa on käytössä kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteereiden mukaan vakavasti uhanalainen kieli ja se on vaarassa kadota.
Salakielestä perustuslakiin
Suomalaisen viittomakielen historia juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin, kun Ruotsissa opiskellut kuuro Carl Oscar Malm perusti ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen. Malmin käyttämä kieli levisi kuurojen keskuuteen, mutta kuurojen opetuksessa alettiin suosia puhetta ja huuliltalukemisen tärkeyttä korostavaa oralismia. Viittomakielen käyttö kouluissa kiellettiin jopa rangaistuksen uhalla. Näin kielestä tuli kuurojen keskenään käyttämä salakieli.
1970-luvulta eteenpäin viittomakielestä tuli opetuksen apuväline, ja sitä alettiin hyväksyä laajemmin varsinkin kuurotietoisuusliikkeen myötä. Sen mukaan kuuroilla tulee olla samat oikeudet kuin kuulevillakin. Vuonna 1991 viittomakielisen opetuksen mahdollisuus kaikille lisättiin Suomen peruskoululakiin. 1995 viittomakieli sai perustuslaillisen aseman, joka takaa kuuroille oikeuden oppia kieltään ja käyttää sitä vapaasti.
Lisää viittomakielten ominaispiirteistä ja kielipolitiikasta Kotuksen sivuilla.
Etsi viittomia sanan avulla, tutustu satujen viittomakielisiin hahmoihin tai katso, miten paikkakuntasi nimi viitotaan!
Tutustu Koulukinon aihetta käsitteleviin elokuviin ja opetusmateriaaliin. Esimerkiksi ikärajaton Delfiinitarina ja K-16 Babel-elokuva käsittelevät monipuolisesti vammaisuutta ja kielen asemaa yhteiskunnassa.
Tutustu myös YLE:n viittomakielen pakettiin. Useita viittomakielisiä ohjelmia ja satuja.
