Selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta Suomessa (2014)
Ihmisoikeuskeskus julkaisu vuonna 2014 selvityksen ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumisesta Suomen koulutusjärjestelmässä.
Selvityksen jälkeen on uudistettu muun muassa valtakunnalliset perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmat. Ihmisoikeuskasvatusta on kehitetty myös osassa yliopistoja sekä valtioneuvoston parissa. Uudistuksista on maininta alla olevissa osiokohtaisissa linkeissä (ei linkissä joka johtaa koko selvitykseen).
Selvitys oli YK:n suosittelema nk. kansallinen perusselvitys aiheesta. Kyseessä oli ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, Suomessa toteutettu laaja kartoitus ihmisoikeuskoulutuksen laajuudesta. Selvitys sisältää katsauksen ja käytännön toimenpide-ehdotuksia ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen kaikilla koulutussektoreilla, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä viranhaltijoiden täydennyskoulutukseen.
Selvityksen yhteydessä julkaistiin myös ihmisoikeusvaltuuskunnan hyväksymät suositukset ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämiseksi.
Tältä sivulta löydät selvityksen kokonaisuudessaan, katsaukset ja toimepide-ehdotukset koulutussektoreittain sekä ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset.
Lue ja lataa koko selvitys (pdf)
Lue ja lataa koko selvitys (word)
Lue ja lataa tiivistelmä selvityksestä (pdf)
Read and download report in English (pdf)
Ihmisoikeusvaltuuskunnan suositukset
ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistämiseksi Suomessa
Ihmisoikeusvaltuuskunta laati seitsemän konkreettista suositusta toimenpiteistä, joiden avulla ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta voidaan edistää Suomessa.
Suositukset suomalaisella viittomakielellä
Valtioneuvoston ohjelmat
Selvityksen julkaisuvaiheessa Suomessa ei ollut vielä laadittu kansainvälisten suositusten mukaista yleistä strategiaa tai toimintaohjelmaa, joka ohjaisi ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. Artikkelissa tarkastellaan, miten ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus on huomioitu valtioneuvoston koulutuksen ja lapsi- ja nuorisotyön alueen keskeisissä ohjelmissa ja muissa relevanteissa linjauksissa. Vuonna 2017 hyväksytyssä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus on yksi keskeinen teema.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Varhaiskasvatus
Ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia kunnioittavan toimintaympäristön ja -kulttuurin toteutumisen voi sanoa olevan ihmisoikeusnäkökulmasta varhaiskasvatuksen keskeinen tavoite. Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä nimenomaisia viittauksia ihmisoikeuksiin, lukuun ottamatta esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin tehtyjä lisäyksiä vuodelta 2012. Varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Perusopetus
Ihmisoikeudet on lähtökohtaisesti huomioitu melko hyvin perusopetusta määrittävissä asiakirjoissa. Ihmisoikeudet on kirjattu opetuksen ja kasvatuksen tavoitteiksi sekä perusopetusta koskevassa lainsäädännössä että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2004. Kirjaukset eivät ole kuitenkaan varmistaneet ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen toteutumista kouluissa. Koulutuksen järjestäjät, rehtorit ja opettajat eivät välttämättä miellä opetussuunnitelman arvopohjaa velvoittavaksi. Selvityksen julkaisemisen jälkeen Suomessa otettiin käyttöön uudistetut perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, joissa perus- ja ihmisoikeudet on mainittu myös velvoittavina säädöksinä ja oppiainesisältöissa on täsmällisiä kirjauksia oppimistavoitteista.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Lukiokoulutus
Lukion arvoperustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuskasvatusta ei kuitenkaan käsitteenä mainittu selvityksen tekoaikaan voimassa olleissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Myös ihmisoikeuskasvatuksen käytännön toteutumisessa on selviä puutteita. Lukiolaiset pitävät ihmisoikeuksia toisaalta outoina ja vaikeina asioina, toisaalta itsestään selvinä. Ihmisoikeusongelmien nähdään kuuluvan ”jonnekin muualle”.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Ammatillinen koulutus
Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen muodollinen perusta ammatillisessa koulutuksessa on heikko. Ihmisoikeusaiheisia sisältöjä toteutetaan silti käytännössä - paikoin erittäin hyvin. Joslinkitys perus- ja ihmisoikeuksiin kuitenkin puuttuu, eivät oikeuksien sisällöt ja velvoittavuus välity opetukseen eivätkä opiskelijoiden arkeen.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakouluissa ihmisoikeuskasvatusta ei pääsääntöisesti ole sisällytetty opetussuunnitelmiin. Kaikille opiskelijoille suunnattua, ihmisoikeusaiheista perusopetusta järjestetään vain vähän. Oppilaitokset tukeutuvat ihmisoikeuskasvatuksessa yksittäisiin aktiivisiin opettajiin ja kansalaisjärjestöihin. Ihmisoikeuskasvatuksen nähdään toistaiseksi kuuluvan lähinnä tiettyjen koulutusalojen, kuten sosiaali-, hoito- ja terveysalan asiantuntemukseen. Selvityksen julkaisemisen jälkeen eräissä ammattikorkeakouluissa on järjestetty erillisiä ihmisoikeuksiin keskittyviä kursseja ja asiaan muutenkin kiinnitetty huomiota.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Yliopistot
Yliopistoissa annettavalla ihmisoikeuskoulutuksella on suuri merkitys koko yhteiskunnalle. Kaikki opettajat, ylemmät virkamiehet sekä suurin osa muista johtavassa asemassa toimivista koulutetaan yliopistoissa. He ovat avaintoimijoita ihmisoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta. Ihmisoikeuskoulutusta ja -kasvatusta on selvityksen julkaisu jälkeen vahvistettu osassa yliopistoja - tätä tulee edelleen kehittää.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Valtion omat koulutuslaitokset ja korkeakoulut
Valtion koulutuslaitokset ja korkeakoulut kouluttavat ammattilaisia tehtäviin, joissa on tietyissä tilanteissa mahdollista rajoittaa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Siksi ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus näissä oppilaitoksissa on erityisen tärkeää – sitä myös toteutetaan käytännössä.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Viranhaltijoiden täydennyskoulutus
Valtion ja kuntien viranhaltijat ovat avainasemassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Julkisen vallan käyttäjinä viranhaltijoiden velvoite ihmisoikeuksien toteuttamiseen on johdettavissa suoraan ihmisoikeussopimuksista. Tämä velvoite on kirjattu myös perustuslakiin, jonka 22 § mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuskoulutusta on kehitetty selvityksen julkaisemisen jälkeen.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (pdf)
Lue ja lataa koko artikkeli (word)
Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö tavoittaa vuosittain miljoona ihmistä. Heistä suuri osa on aikuisia, jotka eivät ole muun koulutuksen piirissä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat siten olla avainasemassa kansalaisten ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamisessa. Selvityksestä kävi ilmi, että ihmisoikeuskasvatus on näiden oppilaitosten työntekijöille etäinen ja abstrakti asia ja sekoittuu helposti mm. kansainvälisyys- tai monikulttuurisuuskasvatukseen.
Lue ja lataa artikkelin tiivistelmä (pdf)