Perus- ja ihmisoikeusviranomaisia ja -verkostoja
Neuvottelukunnat ja lautakunnat
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuluvat asiat eikä uskonnon harjoittaminen.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta perustettiin vuoden 2015 alusta voimaan astuneella uudella yhdenvertaisuuslailla. Samalla syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta lakkasivat.
Lisätietoa: yvtltk.fi
Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydessä. Sen tehtävänä on edistää yleisesti yhdenvertaisuutta,toimia vuoropuhelu- ja tietojenvaihtokanavana syrjinnän ehkäisemiseksi toimivien toimijoiden ja viranomaisten välillä sekä käsitellä yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Neuvottelukunta korvaa aiemman vähemmistöasiain neuvottelukunnan. Samalla uuden neuvottelukunnan toimiala laajeni kaikkiin syrjintäperusteisiin paitsi sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvään syrjintään, joka kuuluu tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävään.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on parlamentaarinen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa. TANE:n tehtävänä on nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita ja toimia aktiivisesti niiden poistamiseksi. TANE työskentelee sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi, naisten aseman parantamiseksi ja stereotyyppisten sukupuolinormien purkamiseksi.
Lisätietoa: tane.fi
Romaniasiain neuvottelukunta toimii romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita.
Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä.
Lisätietoa: http://romani.fi
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE on vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen valtiollinen koordinaatiojärjestelmä. Sen tehtävänä on edistää yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa.
Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa, työmarkkinajärjestöjen sekä alue- ja paikallishallinnon edustajista.
Lisätietoa: http://vane.to
Aluehallintovirastot
Aluehallintovirastot edistävät kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavien perusoikeuksien toteutumista useilla eri vastuualueilla ja käsittelevät näihin liittyviä kanteluita.
Työsuojeluvastuualueet valvovat alueellisesti mm. työsyrjintään, häirintään ja työoloihin liittyviä kysymyksiä.
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue edistää kansalaisten hyvinvointiin ja terveydentilaan vaikuttavien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Se ohjaa ja valvoo kunnallista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä myöntää luvat yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille. Vastuualue arvioi vuosittain myös peruspalvelujen saatavuuden lainmukaista ja yhdenvertaista toteutumista. Tehtävänä on myös edistää oppilaiden oikeusturvan toteutumista oppilaitoksissa mm. tiedottamalla ja toimimalla muutoksenhakuviranomaisena.
Lisätietoa: Aluehallintovirasto: valitukset ja kantelut
Työsyrjintä ja siihen puuttuminen, yhdenvertaisuus
Työsyrjintä ja siihen puuttuminen, epäasiallinen kohtelu
Perus- ja ihmisoikeusverkostoja
Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto
Oikeusministeriön asettaman valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston tarkoituksena on vahvistaa omalta osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.
Verkoston tehtävänä on seurata Suomen perus- ja ihmisoikeustilannetta, Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kansallista täytäntöönpanoa sekä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanoa.
Perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto vahvistaa valtioneuvoston sisäistä koordinaatiota ja vuoropuhelua perus- ja ihmisoikeusasioissa sekä käynnistää selvitys- ja kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Verkosto myös valmisteli toisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja seuraa sen toimeenpanoa.
Verkostossa on edustus kaikista ministeriöistä sekä asiantuntijat oikeuskanslerinvirastosta, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta sekä Ihmisoikeuskeskuksesta.
Lisätietoa valtioneuvoston perus-ja ihmisyhteyshenkilöiden verkostosta
Ihmisoikeusasiain neuvottelukunta
Valtioneuvosto on asettanut uudelleen vuonna 2020 ulkoministeriön yhteydessä toimivan kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan. Sen tehtävänä on seurata kansainvälisiä ihmisoikeuskysymyksiä ja antaa lausuntoja niihin liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä.
Neuvottelukunnan jäsenistö koostuu kaikkien eduskuntaryhmien edustajista sekä ihmisoikeustyötä tekevien kansalaisjärjestöjen edustajista.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituskauden aikana tullaan valmistelemaan valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko ja Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022-2024.