PIO-toimintaohjelma 2012-2013
Ensimmäinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2012-2013
Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja sen 67 hanketta 22.3.2012.
Toimintaohjelman valmistelu perustui pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan.
Toimintaohjelma jakautuu kahteen osaan.
Yleisessä osassa käydään läpi:
- toimintaohjelman tavoitteet
- seurannan ja arvioinnin järjestäminen
- perus- ja ihmisoikeusrakenteet yleisesti
- seurantaindikaattoreiden merkitys
Erityisessä osassa:
- tunnistetaan Suomen keskeisiä ihmisoikeushaasteita
- tehdään yleisiä linjauksia oikeuksien tehokkaan toteutumisen turvaamiseksi
- listataan 67 toimintaohjelmahanketta
Toimintaohjelman täytäntöönpanon seuranta ja tulosten arviointi
Toimintaohjelman yleisestä seurannasta vastasi valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto (PIO-verkosto).
Vastuu yksittäisten toimintaohjelmahankkeiden täytäntöönpanosta oli ministeriöillä.
Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneeli osallistui toimintaohjelman seurantaan.
Toimintaohjelman ulkopuolinen arviointi
Oikeusministeriö teetti tarjouskilpailun perusteella Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkisoikeuden tutkimusryhmällä arvioinnin toimintaohjelman täytäntöönpanosta. Arviointi julkaistiin 31.3.2014.
Arviointiraportissa
- todetaan, että toimintaohjelma on ollut merkittävä askel kansallisen ihmisoikeusarkkitehtuurin kehittämisessä
- suositellaan toimintaohjelman muodossa tehtävän työn jatkamista seuraavalla hallituskaudella.
- huomoidaan, että toimintaohjelman valmistelutyössä kansallisen ihmisoikeuspolitiikan yhteisvalmistelu valtioneuvoston verkoston ja kansalaisyhteiskuntaa edustavan paneelin kesken muodostui merkittäväksi uudeksi hallinnolliseksi innovaatioksi. Tätä yhteisvalmisteluun perustuvaa mallia ehdotetaan käytettävän myös seuraavan toimintaohjelman valmistelussa.
- arvostellaan sitä, että eduskunnan toivoma ja vielä asettamispäätöksessä mainittu tavoite kansallisten ihmisoikeuspoliittisten painopisteidenmäärittelystä ei toteutunut toimintaohjelmassa.
- todetaan, että keskittyminen tiettyihin tärkeisiin ihmisoikeusteemoihin edistäisi paremmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tavoitetta kuin valittu varsin hajanainen joukko hankkeita.
- esitetään, että tulevan toimintaohjelman valmistelu on vahvemmin yhteydessä hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon.
- ehdotetaan, että toimintaohjelman rakennetta selkeytetään elämänaluemallin avulla.
- nostetaan esille tarve käyttää yliopistollista tutkimusta ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden määrittelyssä.
- kehotetaan, että Perus- ja hmisoikeustoimintaohjelman ja ihmisoikeuspoliittisen selonteon suhdetta selkeytettäisiin.
- suosittellaan, että nykyisiä hajanaisia ja resursseiltaan heikkoja kansallisia ihmisoikeusrakenteita vahvistetaisiin.