Euroopan neuvosto, EN (Council of Europe, CoE)
På Svenska In English
Yleistä
Euroopan neuvosto (EN) perustettiin Lontoossa vuonna 1949. EN:ssa on tällä hetkellä 47 jäsenmaata, n. 800 miljoonaa ihmistä.
EN:n päätehtäväksi on muodostunut ihmisoikeuksien suojaaminen. Sen muita tehtäviä ovat oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian ylläpito ja edistäminen.
EN:n alaisuudessa on useita ihmisoikeuksia edistäviä ja turvaavia toimielimiä ja sopimuksia. Tärkeimmät näistä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen täytäntöönpanoa valvoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT).
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut
Lisätietoa Ulkoministeriön verkkosivuilla
- Euroopan ihmisoikeussopimus (1950)
- Eurooppalainen yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (1987)
- Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (1992)
- Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (1995)
- Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (1996)
- Yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta (2005)
- Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011)
Euroopan ihmisoikeussopimus
Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi eli Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on lähinnä klassisia vapausoikeuksia suojaava ihmisoikeussopimus.EIS avattiin allekirjoitettavaksi vuonna 1950 ja Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1990.
Kaikkien Euroopan neuvoston jäsenmaiden on ratifioitava sopimus. Sopimukseen kuuluu myös lisäpöytäkirjoja, joiden ratifioiminen ei ole pakollista.
Sopimuksen takaamat oikeudet
1 artikla - Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia
2 artikla - Oikeus elämään
3 artikla - Kidutuksen kielto
4 artikla - Orjuuden ja pakkotyön kielto
5 artikla - Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen
6 artikla - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
7 artikla - Ei rangaistusta ilman lakia
8 artikla - Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
9 artikla - Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus
10 artikla - Sananvapaus
11 artikla - Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
12 artikla - Oikeus avioliittoon
13 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
14 artikla - Syrjinnän kielto
15 artikla - Sopimusvelvoitteista poikkeaminen hätätilan aikana
16 artikla - Ulkomaalaisten poliittisen toiminnan rajoittaminen
17 artikla - Oikeuksien väärinkäytön kielto
18 artikla - Oikeuksien käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)
Euroopan ihmisoikeussopimusta valvotaan yksilövalitusmenettelyn, valtiovalitusmenettelyn ja raportointimenettelyn avulla. Käytännössä merkittävin on yksilövalitusmenettely, eli valitukset EIT:een
EIT voi määrätä loukkauksen kärsineelle valittajalle rahallista hyvitystä. Tuomion perusteella voidaan edellyttää yleisiä toimenpiteitä kuten lainsäädännön muutoksia sekä yksilöllisiä toimia kuten tuomion purkaminen tai palauttaminen käsittelyyn. EIT:n tuomioiden täytäntöönpanoa valvoo EN:n ministerikomitea.
HUOM! (luentosarja kalvo 20 osittain vanhentunut!)
1.8.2021 voimaantullut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15. pöytäkirja on muuttanut valitusajan siirtymäajan jälkeen neljään kuukauteen, mahdollistanut ei-huomattavan haitan aiheuttaneiden valitusten karsimisen sekä korostanut ihmisoikeustuomioistuimen toissijaisuutta kansallisiin tuomioistuimiin nähden. Myös muita muutoksia.
Lue lisää: https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/uutiset/euroopan-ihmisoikeussopimuksen-15-l/
Ihmisoikeuskeskuksen luentosarja
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu
Ihmisoikeusvaltuutettu on itsenäinen EN:n vuonna 1999 perustama instituutio, jonka tarkoitus on pyrkiä edistämään tietämystä ihmisoikeuksista sekä niiden kunnioitusta jäsenvaltioissa
Pääasialliset tehtävät:
- huolehtia ihmisoikeuksien tehokkaasta tarkkailusta, avustaa jäsenvaltioita EN:n ihmisoikeusstandardien toimeenpanossa
- edistää ihmisoikeuskoulutusta ja -tietoisuutta EN:n jäsenvaltioissa ja tarjota neuvoja ja tietoja liittyen ihmisoikeuksien suojeluun
- tunnistaa mahdollisia puutteita ihmisoikeuksien osalta laeissa ja oikeuskäytännössä
- avustaa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden ihmisoikeusrakenteiden toimintaa